*

VilleTavio

Turvapaikanhakijoiden oikeusapua supistetaan

Puhe pidetty 15.6.2016 eduskunnan täysistunnossa, HE 32/2016 ulkomaalaislain muuttamisessa ( http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/HE+32/2016 )

 

Arvoisa rouva puhemies!

Kun turvapaikkajärjestelmää luotiin, ei osattu ennakoida nykyistä siirtolaiskriisiä. Ei osattu ennakoida, että turvapaikanhakijat ruuhkauttavat hallinto-oikeusjärjestelmän ja aiheuttavat veronmaksajille mammuttimaisia kustannuksia, muun muassa valtion varoista turvapaikanhakijoille tarjottavina asianajoapuna. Ei osattu ennakoida, että turvapaikkapäätöksenteko menee niin hitaasti, että laittomasti tulleet siirtolaiset ehtivät elää sosiaalitukien varassa vuositolkulla ennen kuin kielteinen päätös saadaan aikaiseksi.

Kansallisia järjestelmiämme täytyy siis muuttaa. Perussuomalaiset ovat ryhtyneet toimiin.

Tämä esitys supistaa huomattavasti turvapaikanhakijan oikeutta maksuttomaan oikeusapuun, eli valtion varoista maksettavaan asianajo-apuun. Maksutonta asianajoapua tarjoavat oikeusaputoimistot ja yksityiset asiamiehet.

Turvapaikanhakijoiden ilmestyminen on ollut monille asianajoalan toimijoille oikea jättipotti. Valtio maksaa turvapaikanhakijoita avustaville juristeille yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Miettikää, 60 miljoonaa euroa!

Muutamat, vain ulkomaalaisasioihin suuntautuneet lakitoimistot, jotka avustavat turvapaikanhakijoita, ovat tienanneet valtion kassasta itselleen miljoonia.

Valtion tuhlaamiseen turvapaikanhakijoiden lakineuvontaan on saatava tolkkua ja tällä esityksellä sitä saadaan!

Käsillä oleva uudistus tuo säästöä sekä tehostaa ja nopeuttaa turvapaikka-asioiden käsittelyä. Käsillä on yksi niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla hallitus reagoi siirtolaiskriisiin.

Kansainvälistä suojelua käsiteltäessä annettavaa oikeusapua rajoitetaan siten, että valtion varoista annettavaan oikeusapuun ei enää lähtökohtaisesti kuulu avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa. Myös oikeusavun palkkiomäärä pienennetään huomattavasti. Nämä toimet pienentää valtion varoista tarjottavia turvapaikanhakijoiden asianajokuluja huomattavasti.

Myönnän, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvan rajoittaminen ei ollut lakivaliokunnalle oikeudellisesti helppo asia. Oikeusturva, eli oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistaminen, on todella tärkeä asia, eikä siihen turvattuihin resursseihin saa ilman päteviä perusteita tehdä supistuksia.  Tässä asiassa perustelut ovat kuitenkin olemassa ja ne ovat hyväksyttävät. Turvapaikanhakijoiden oikeusavun määrä on noussut kerrassaan kohtuuttomaksi ja nyt siihen tehdään selvä muutos.

Arvoisa puhemies,

saapuvien siirtolaisten massiivinen määrä on myös ruuhkauttanut viranomaiset ja tehnyt valmiiksi jäykän turvapaikkaprosessin entistä hitaammaksi. Turvapaikkahakemuksen käsittelyyn ja päätöksentekoon menee maahanmuuttovirastossa nykyään noin yhdeksän kuukautta. Kansainvälistä suojelua koskevissa valitusasioissa käsittelyaika Helsingin hallinto-oikeudessa on keskimäärin viisi kuukautta, samoin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Lisäksi noissa tuomioistuimissa on 30 päivän valitusaika, joten yhteensä tuomioistuinkäsittely voi viedä yli vuoden. Näin pitkä käsittelyaika on liikaa sekä myönteisen, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kannalta.

Pitkä turvapaikkahakemusten käsittelyprosessi ei ole kansallisen edun mukainen, koska kielteisen päätösten saaneet ehtivät olla pitkään Suomessa yhteiskunnan elätettävänä. Suomalainen yhteiskunta ei peri laittomasti maahan tulleilta ulkomaalaisilta heidän saamiaan sosiaalitukia takaisin. Voisin vähän vastaavasti veistellä, että jos suomen kansalainen saa erehdyksessä liikaa vaikkapa eläkettä tai opintotukea, niin ne peritään kyllä köyhimmältäkin kansalaiselta pois korkojen kera ja siinä voi olla myös petossyyteharkinta lähellä.

Pitkä turvapaikkahakemusten käsittely merkitsee, että niiden kielteisen päätöksen saaneiden ulkomaalaisten, joilla ei ole oikeutta oleskella Suomessa, palauttaminen venyy. Toisin sanoen, laittomien siirtolaisten oleskeluaika Suomessa venyy kohtuuttoman pitkäksi. – Itse en tosin ymmärrä sitäkään, miksi tänne ylipäänsä saa tulla rajan yli ilman papereita kuka tahansa.

Lainmuutosten myötä kansainvälistä suojelua koskevat asiat käsitellään tuomioistuimissa kiireellisinä. Hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtävien kansainvälisen suojelun saamista koskevien valitusten muutoksenhakuaikaa lyhennetään. Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen on tehtävä 21 päivän ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tällä esityksellä saamme säästöä, kun hallinto-oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa muutetaan joustavampaan suuntaan. Muutettujen pykälien myötä hallinto-oikeus on kaikissa ulkomaalaisvalitusasioissa päätösvaltainen kahdenkin jäsenen kokoonpanolla, ellei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Juhani Nurminen

Ehkä selin voisi asiaa auttaa jos juttuja voisi tuomioistumessa hoitaa englannin kielellä.

Uskon, että moni hakija pystyisi juttunsa hoitamaan ellei täysin itse niin kuitenkin ilman asianajajan apua. Kuten suomalaisenkin joskus on pakko.

Itselläni on yksi oma juttu oikeudesa ensi viikolla. Pyysin oikeusaputoistosta avustajaa. Päätös oli odotettu: pystyn hoitamaan puolustukseni itse.

Eilen sain tiedon, että minulla on 30 päivää aikaa hakea oikeusapupäätökseen muutosta. Siis vielä kolme viikkoa sen jälkeen kun juttu on käsitelty.

Tästä voi vielä tulla hauska(?) juttu. Tai sitten voitan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tänään HS:n mielipideosastolla kysyy varatuomari Jukka Malmio , että mihin perustuu asianajajien suuret palkkiot. Aiheellinen kysymys. Tuntipalkat liikkuvat 200-350 euron tuntumassa. Miksi näin paljon, kun kuitenkin yhtä pitkän koulutuksen saaneet arkkitehdit ja diplomi-insinöörit laskuttavat omasta työstään 80 euroa tunnilta?

Valtio on tunnetusti höveli maksaja, kun kukaan ei puolusta menoja kyllin pontevasti, sillä kirstuhan on monen mielestä pohjaton. Olisiko syytä käydä vakava keskustelu palkkatasosta yleisemminkin? Oikeudenkäynnit , joissa valtion varoista maksetaan oikeusavusta on jo aikaa sitten karannut käsistä. Hyvä asia selvittää tämäkin puoli.

Juhani Nurminen

Asianajajan tuntiveloitus pitää sisällään myös ns. toimistokulut, kuten sihteerin palkan, jonka tunteja ei erikseen laskuteta.

Toisaalta asia on niinkin, että asianajajat ovat lähtökohtaisesti hitaita.

Itse hoidan paljon toimeentulotukiasioita. Niitä eivät oikeusaputoimistot eivätkä muut lakimiehet mielellään hoida. Eivätkä niistä lähtökohtaisesti mitään tiedä.

Ensin alkuun he tutustuvat juttuun asiakkaan kanssa tunnkn verran, jona aikana asiakkaan pitää selittää mitä muutosta haluaa ja miksi. Sitten menee toinen tunti kun lakimies laatii valituksen.

Oma toimintatapani on toisenlainen. Luen jutun paperit ja kerron näkemykseni siitä miltä osin päätös saattaa olla virheellinen. Juttua päälle käytän aikaa noin 30 minuuttia, ja voittoprosentti on lähempänä sataa kuin viittäkymmentä.

Käyttäjän LauriKorhonen kuva
Lauri Korhonen

Kyllä insinööreillä ja arkkitehdeilläkin hintaan sisältyy muun organisaation (toimistotyöntekijät yms) kustannukset siinä missä asianajajillakin.

Nykyinen tukikäytäntö on pahasti kieroutunut: Keskituloisella, verojen suhteen nettomaksajalla ei ole varaa hankkia asianajajaa, sen sijaan rahaton yhteiskunnan elätti saa asianajajan yhteiskunnan piikkiin. Viimeistään siinä vaiheessa asia alkaa riipaisemaan kun joutuu oikeuteen tilanteeseen jossa vastaupuolena on anarkistihuligaani oikeusavun kera ja itsellä ei ole ensimmäisen kierroksen jälkeen enää varaa maksaa asianajajaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Vähintään 300 €/h, käräjäoikeuksissa menevät läpi laskut, puhelinneuvottelu 10 min, 50 €.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Olisikohan mitenkään mahdollista, että valtio antaisi avustusta oikeusprosesseihin tulevaisuudessa vain suomalaisille ja oleskeluluvalla täällä asuville?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Ei perustuslakia muuttamatta. Eikä niin, että sivistysvaltion status säilyisi. Yhdenvertaisuus lain edessä on melko olennainen osa länsimaista demokratiaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kansalaisuutta ja kotipaikkaoikeutta omaamaton maassamme oleskelija ei ole yhdenvertainen valtiollisissa vaaleissamme, onko vaalilakimme väärä ?

Voisiko päätomisesti lakia tulkitseva Tavio, nyt vastata?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset