Ville Tavio

Lasten asia on meidän

Eduskunnassa käytiin tänään 7.3. tärkeä lähetekeskustelu lapsiasiavaltuutetun laajasta kertomuksesta eduskunnalle. Vastaavanlaista asiakirjaa ei ole Suomessa koskaan ennen laadittu. Kertomuksessa korostuu, että lapsuus antaa suunnan ihmisen myöhemmälle kehitykselle. Ajatus kiteytyy tässä lainauksessa: "Mitä lapsuudessa jää tavoittamatta, kertautuu myöhemmin aikuisuudessa. Mitä lapsuudessa saavutetaan, kertautuu moninkertaisena hyvänä sekä yksilölle että yhteiskunnalle."

 

Tähän on mielestäni hyvä liittää uraa uurtaneen pedagogi Janus Korczakin ajattelun kärkiteema 1900-luvun alusta: "Lapsuus ei ole vain valmistautumista aikuisuuteen, vaan itsessään merkityksellistä elämää."

 

Lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta käy ilmi vaativia haasteita ja se on paikoin peräti tyly Sipilän, Stubbin ja Kataisen hallituksille. On hyvä, että lapsiasiavaltuutettu kertoo näkemyksistään avoimesti.

 

Puoluepolitiikan ja erilaisten ideologioiden keskellä meidän päättäjien pitää muistaa, että tavoittelemme lapsipolitiikassa samaa päämäärää: Lasten etua, joka pitää sisällään huolenpidon, turvallisuuden ja oikeuden lapsuuteen.

 

Lapsiasiavaltuutettu vetoaa kansanedustajiin, jotta määrittäisimme ja hyväksyisimme yhdessä Suomen lapsipolitiikan keskeiset tavoitteet ja tarkkailisimme muutosten konkreettisia mittareita.

 

Uskon, että eduskunnassa on yhteistä tahtoa tehdä lapsivaikutusten arviointi kokonaisvaltaiseksi osaksi päätöksentekoa. Tämän johdosta kerään nyt nimiä toimenpidealoitteeseen, jotta lapsivaikutusarviointi saadaan vakiintuneeksi osaksi ministeriöiden lainvalmistelutyötä. Asia on meidän kaikkien yhteinen ja laatimallani toimenpidealoitteella onkin jo allekirjoittajia jokaisesta eduskuntaryhmästä.

 

Suomessa on puhuttu pitkään lapsivaikutusarvioinnin tärkeydestä. Esimerkiksi jo vuonna 2005 sosiaali- ja terveysministeriön alainen toimikunta, nimeltään Lapsille sopiva Suomi, totesi: "Kaikissa yhteiskunnan toimenpiteissä ja päätöksissä, jotka koskevat lapsia, on otettava huomioon lapsen etu." Sama tavoite toistui valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymässä Suomen ensimmäisessä kansallisessa ihmisoikeustoimintaohjelmassa. Toimintaohjelman hankkeisiin sisältyi hanke lasten ja nuorten huomioimiseksi kaikessa päätöksenteossa.

 

Nykyisen lapsipolitiikan haaste on sen sirpaloituminen. Lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään kyllä yksittäisiä toimenpiteitä, kirjoitetaan valtiopäivätoimia ja nimitetään kärkihankkeita, mutta silti kaikissa keskeisissäkään hallituksen esityksissä ei ole lapsivaikutusarviointia, valtion vuotuisesta talousarviosta puhumattakaan.

 

Asiantila on tarpeen korjata sellaiseksi, että hallituksen esityksiin sisältyy jatkossa tieto siitä, onko niitä laadittaessa tehty lapsivaikutusarviointi.

 

Vanhemmilla on vastuu lapsista ja päättäjillä on vastuu yhteiskunnasta, jota tuleville sukupolville rakennamme.

 

Lapset ovat luonnostaan toiveikkaita, ja samoin meidän on oltava aikuisina toiveikkaita ja uskallettava tavoitella rohkeasti sellaista Suomea, joka on maailman paras paikka lapsille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Eduskunnassa käytiin tänään 7.3. tärkeä lähetekeskustelu lapsiasiavaltuutetun laajasta kertomuksesta eduskunnalle. Vastaavanlaista asiakirjaa ei ole Suomessa koskaan ennen laadittu.''

Nyt lähtee syntyvyys hillittömään buumiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset