Ville Tavio

Kohta poissa on veljet

Isoisäni oli vasta täyttänyt 18 vuotta, kun talvisota alkoi 30.11.1939. Hän värväytyi aseväkeen vapaaehtoisena ja osallistui talvi- sekä jatkosotaan selviten haavoittumatta. Sotien jälkeen hän kuitenkin lähti Lappiin miinanraivaustyöhön ja menetti miinan räjähdyksessä jalkansa. Hän sai sotainvalidien palvelut ja eli hyvän elämän, kunnes nukkui pois vuonna 1993.

 

Heti sotien jälkeen sotaveteraaneja oli Suomessa noin 600 000. Nyt vuonna 2018 heitä on jäljellä enää noin 11 000 ja muutaman vuoden päästä enää noin 5 000.

 

Nyt on siis viimeinen hetki maksaa kunniavelka sotiemme veteraaneille.

 

Veteraanijärjestöt ovat esittäneet, että vuosien 1939–1945 rintamaveteraaneille korvataan samanlaiset kattavat avopalvelut kuin tähän asti sotainvalideille.

 

Käytännössä tämä toisi helpotusta vaikeisiin ja taloudellisesti tiukkoihin vanhuudenpäiviin. Rintamaveteraaneille korvattaisiin kotipalveluja, asumispalveluja, liikkumista tukevia palveluja, omaishoidontuki ja sairaanhoitopalveluja.

 

Mitään kokonaan uutta lakia ei tarvitse säätää, vaan nykyisen rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muutos riittää.

 

Riittävä rahoitus ei saa olla budjettikysymys, koska veteraaneja ei ole pian enää keskuudessamme. Riittääkin, että rahoitus varmistetaan parille seuraavalla vuodelle, koska veteraanien määrä vähenee nopeasti.

 

Veteraanien vähentymisen myötä valtion tähän asti veteraaneihin budjetoima rahamääräkin laskee.

 

On asioita, joita ei voi mitata rahassa. On Suomelle kunnia-asia tarjota ihmisarvoisen elämän puitteet viimeisille elossa oleville sotaveteraaneille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Niinpä. Miksette hoitaneet asiaa kuntoon ollessanne hallituksessa?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Koska silloin veteraaneja oli enemmän. Rivien harvetessa satsaus per yksilö voi olla yhä suurempi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, jos joka vuosi jaettaisiin vaikkapa miljoona, niin 10.000 saisi nyt satasen jokainen. Mutta porukan harvetessa summa tuplaantuisi nuppia kohti muutamassa vuodessa ja jonain vuotena sitten yksi heistä saisi miljoonan. Siinä olisi muuten perillisillä motivaatiota kyllikseen auttaa isovanhempiaan pysymään hengissä ja huolehtimaan heidän hyvinvoinnistaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset