Ville Tavio

Ratkaisu siirtolaiskriisiin

Kirjoitan tässä kirjoituksessa, mikä on Euroopan unionin turvapaikkapolitiikan luonne ja lopuksi kerron, miten maahanmuutto saadaan hallintaan Suomessa ja myös koko Euroopassa.

 

Viime aikoina on kuultu politiikoilta enemmän leukojen loksutusta turvapaikkapolitiikasta kuin pitkään aikaan. Ongelma tässä leukojen loksuttamisessa on, että suurin osa aiheesta puhuvista politiikoista on asiasta aivan ulkona.

 

Hoidin aiemmin oikeudenkäyntijuristin ammatissani sivutyönäni silloin tällöin myös ulkomaalaisasioita, joten minun tuli olla tarkkaan perillä ulkomaalaislainsäädännöstä.

 

Eduskuntaan tullessani jouduin toteamaan, että vain muutama kansanedustaja ymmärtää EU:n ja Suomen turvapaikkalainsäädäntöä.

 

Kyseessä tosin onkin poikkeuksellisen monimutkainen lainsäädäntö. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan käsittele mitään lainsäädännön yksityiskohtaa, vaan turvapaikkajärjestelmää yleisesti.

 

Nyt keskustelu maahanmuuttopolitiikassa on kääntänyt sinänsä oikeutetusti koko EU:n tilanteeseen, jossa unioni on uusimassa turvapaikkapolitiikkaansa.

 

Olen lukenut lehdistä useita artikkeleita ja kuullut puheenvuoroja siitä, että EU-mailla tulisi olla yhteinen turvapaikkapolitiikka.

 

Jokaisen olisi tärkeää huomata, että tämän väitteen lähtökohta on täysin väärä, sillä EU:lla on jo yhteinen turvapaikkapolitiikka. On ollut aina vuoden 1993 Maastrichtin sopimuksesta asti eli jo ennen kuin Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Kuinkahan moni muuten EU-kansanäänestyksessä ymmärsi, että EU-jäsenyys voisi merkitä satojen tuhansien ulkomaalaisten miesten aktiivista asuttamista Suomeen?

 

Sittemmin EU:n turvapaikanhakijoita koskeva sääntely on vain kasvanut kasvamistaan, varsinkin vuoden 2009 Lissabonin sopimuksesta lähtien.

 

Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että kun EU aloittaa jonkin alueen lainsäädännön haltuun ottamisen, niin sääntelyvirta on loputon ja byrokratia kasvaa.

 

Huomionarvoista on toki sekin, että turvapaikkajärjestelmällä on myös globaali tausta vuonna 1951 solmitulla Geneven pakolaissopimuksella.

 

Nykyisen EU-järjestelmän eli ns. "establishmentin" puolella olevat vanhat poliitikot väittävät aina, että kaikki asiat voidaan hoitaa parhaiten ylikansallisesti.

 

Se on toki selvää, että useita asioita kannattaa pyrkiä hoitamaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Joskus on ilmeistä, että valtiot voivat yhdessä saavuttaa halutun lopputuloksen parhaiten. Useimmiten on kuitenkin ilmeistä, että tehokkain tapa hoitaa asioita on kansallisesti. Nykypäivänä puhutaan paljon globaaleista kysymyksistä, jolloin on huomattava, että siirtolaisuus tai sodat eivät ole oikeasti globaaleja kysymyksiä, vaan rajatun alueellisia kysymyksiä.

 

Länsimainen valtaeliitti on antanut sellaisille asioille kuin globaali markkinatalous ja globaali ilmastonmuutos ajattelussaan niin suuren painoarvon, että eliitti on alkanut sortua ajatukseen, että kaikki meitä koskettavat kysymykset olisivat globaaleja. Siinä missä globaali markkina vaikuttaa japanilaisen elektroniikan hintaan tai globaali ilmastonmuutos vaikuttaa jäätiköihin, ei sama ilmiö kuitenkaan päde siirtolaisuuteen eikä paikallisiin kriiseihin. Marokosta pois tahtova elintasopakolainen ei vaikuta Japaniin juuri mitenkään, sen enempää kuin jäätiköihinkään. Asioille on toki aina löydettävissä joku yhteys, mutta sitten niitä pitää jo etsimällä etsiä.

 

Syy, miksi jostain asiasta tahdotaan tehdä väkisin globaali, on se, että silloin voidaan vedota pakkoon toimia. Saadaan annettua ihmisille uskottava tekosyy ja perustelu oman ideologian mukaiselle politiikalle. Siksi valtaeliitti puhuu mielellään pakolaisongelmasta globaalina kriisinä, mutta sen sijaan useassa maassa vallitsevan nälänhädän globaaliutta se ei näe tarpeelliseksi korostaa. Uskottavilta vaikuttavat tekosyyt tuntuvat tosin muutoinkin olevan vallitsevan politiikan alalaji, sillä hallitsemattoman siirtolaisuuden sallimiselle kuullaan milloin mitäkin tekosyitä, usein puhtaasti tunteisiin vetoavia.

 

Muistatteko uutisen sen pienen pakolaispojan hukkumisesta? Kauhein mahdollinen asia, mutta miksi yksittäisen tragedian pohjalta pitäisi muokata kokonaisten kansakuntien valtiofilosofia. Kuinka moni veti tuolloin valtamedian vihjailemana sen johtopäätöksen, että nyt kaikki maailman lapset tulee päästää Suomeen?

 

"Ja tarkemmin ajatellen myös lasten vanhemmat tulee päästää Suomeen, koska eiväthän lapset voi yksin kulkea. Toisaalta, jos perheet tulevat ilman lapsia, niin emme kai heiltäkään sulje ovia. Kyllä rajat on pidettävä auki tai meistä tulee Impivaara! Suomessa ei ole ollut tapana jättää vieraita ulos paleltumaan. Suomi on rikas maa, meidän on kannettava vastuumme. Jos et kannata monikulttuurisuutta, et voi myöskään syödä pitsaa, sillä sehän on italialainen ruoka!" Jne. Jne.

 

Tällainen idiotismi on vallannut länsimaisen keskustelukentän. Toimittajat saavat hyviä otsikoita ja klikkiuutisia, sillä tunteiden varassa toimivat ihmiset pääsevät pöyristymään. Järjellä ajattelu alkaa kadota. Uutisista luetaan vain otsikot. Minä ainakin olen huolissani, että länsimaalaiset muuttuvat entistä typerämmiksi ja laiskemmiksi Internet-ajan myötä. Internet on toisaalta myös pelastus, sillä ilman Internetiä minun olisi vaikea kirjoittaa tätä kirjoitustani sinun luettavaksesi. Toivottavasti tämä kirjoitus saa sinut pohtimaan asioita.

 

Mutta palataan konkretiaan ja EU:n yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan. EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan ongelma on ollut, että eri EU-maat noudattavat sitä epäyhtenäisesti. Jos voimassa olevaa Dublin II -asetusta muutetaan ja sitä aletaan kutsua nimellä Dublin III, niin miksi eri EU-maat alkaisivat yhtäkkiä taianomaisesti noudattaa lakeja yhtenäisesti, kun se on tähänkin asti ollut niin vaikeaa?

 

Voimassa olevan Dublin II -asetuksen mukaan aiemmassa maassa hakemuksen tehnyt turvapaikanhakija tulee palauttaa aiempaan maahan (tähän pääsääntöön on olemassa poikkeuksia, mutta en lähde niitä tässä käsittelemään). Nyt kun Saksan sisäministeri Horst Seehofer on ehdottanut käytännössä tämän olemassa olevan lain noudattamista, on Angela Merkel järkyttynyt: Saksan pitäisi suurimpana EU-maana itse noudattaa EU:n velvoittavaa lainsäädäntöä! Kyseessä oli tietysti vallitsevan establishmentin edustajien tekemä ja nuiville äänestäjille suunnattu poliittinen kesäteatteriesitys, mutta iso uutinen silti. (Jos olen väärässä ja Saksan hallitus hajoaa, niin sitten otan edellisen virkkeeni kesäteatterista takaisin. Pian nähdään, olinko tässä Saksan sisäpolitiikan analyysissa oikeassa vai väärässä.)

 

Pääasialliseksi kysymykseksi on muotoutunut joka tapauksessa se, tuleeko EU:lla olla tiukan yhtenäinen turvapaikkapolitiikka vai voiko se olla jokaisella jäsenmaalla oma.

 

Minun vastaukseni on, että jokaisella jäsenmaalla tulisi olla ehdottomasti oma turvapaikkapolitiikka. Ilman EU:ta (sen yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa) emme olisi edes alkuunkaan tässä jamassa, vaan meillä voisi olla Suomessa samanaikaisesti sekä kansalaisten korkea sosiaaliturva, EU:n vapaa liikkuvuus ja olematon määrä elintasosiirtolaisuutta (toisin sanoen: työperäisen maahanmuuton järjestelmä).

 

Suomi on harvoja jäsenmaita, jotka toimivat EU:ssa mallioppilaan tavoin ja noudattavat jokaista sääntöä kirjaimellisesti. Tämän vuoksi myös turvapaikanhakijoiden annettiin kulkea maahan Tornion rajanylityspaikalta vapaasti – koska EU:n lainsäädäntö edellytti meiltä sitä. Ne harvat maahanmuuttokriittiset kokoomuslaiset ja keskustalaiset poliitikot, joita tiedän, ovat myös yleensä vetoamassa tekosyynään EU:n meitä sitovaan lainsäädäntöön. Heidän ratkaisunsa siirtolaiskriisiin on yleensä siksi EU:n lainsäädännön muuttaminen. Älkää ymmärtäkö nyt väärin, minulla ei ole tietenkään mitään sitä vastaan, että EU-lainsäädäntöä muutetaan turvapaikanhakuun nuivemmin suhtautuvaksi. Tämähän olisi kaikin tavoin suotavaa. Ongelma on siinä, että kaikki jäsenmaat eivät noudata EU:n lainsäädäntöä pilkuntarkasti nytkään. Miksi Suomi noudattaa? Olemme valitettavasti Pohjolan Hölmölä. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on erilainen kaikissa EU:n maissa ja useimmat muut jäsenmaat ovat jo aikoja sitten asettaneet suurissa kysymyksissä kansallisen etunsa etusijalle. Iso-Britannia ja Tanska ottivat poikkeukset EU:n yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan, eivätkä noudata sitä. Näin Suomenkin olisi tullut toimia ja voi varmasti toimia yhä, jos vain niin tahdomme.

 

Kansainväliset ja EU:n sopimukset ovat uudelleenneuvoteltavissa. Kaikki Suomea sitovat sopimukset kannattaisi neuvotella kansallisen edun mukaisiksi.

 

Monet pitävät varmasti kansainvälisten sopimusten uudelleenneuvottelua Suomen osalta haihatteluna ja toiveajatteluna.

 

Toteankin siksi vaihtoehtoisesti, että realistinen ja hyvä EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan suunta olisi sellainen, jossa se avoimesti tunnustaisi, että jokainen maa saa hoitaa turvapaikkapolitiikkansa kansallisesti. Tämä ratkaisisi käytännössä Eurooppaa kollektiivisesti koskevan siirtolaiskriisin yhdessä yössä. Maat voisivat sen jälkeen itse päättää, estävätkö rajoilla paperittomien maahanpääsyn kokonaan tai käsitelläänkö hakemus vaikka heti rajalla.

 

Vastaavasti toki maat voisivat halutessaan päättää avata rajansa vaikka täysin eli käytännössä sulautua lähimpään suurempaan maahan tai ajautua kaaokseen. Hyvä vaihtoehto käytännössä olisi tolkullinen kompromissi, joka sekin olisi valtion itsensä päätettävissä.

 

EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka ei tule toimimaan. Se on yksistään johtanut meidät nykytilanteeseen, eikä se valitettavasti tule johtamaan mihinkään hyvään, vaikka siihen olisi mukava uskoa.

 

Tietysti, kuten yleensä, poikkeukset vahvistavat säännön. Esimerkiksi Turkki-sopimus oli hyvä, mutta se johtui pääosin Saksasta. Kuvitellaanpa, että Suomella ja Venäjällä olisi kahdenvälinen salainen sopimus turvapaikanhakijoiden pitämisestä Venäjän puolella, niin sehän vasta olisi hyvä, mutta siitäkään ei olisi EU:ta kiittäminen. Turkki kiristää vastineeksi sopimuksesta EU:n veronmaksajien rahat. En lähde spekuloimaan, miten Venäjä voi Suomea kiristää löysällä turvapaikka- ja rajapolitiikallamme.

 

Kansallinen turvapaikkapolitiikka sen sijaan toimii. Unkarin ulkoraja pitää. Samoin Bulgarian. Ilmeisesti myös Viron, vai oletteko kuulleet turvapaikanhakijoiden saapuvan Venäjältä Viroon? Koko Itä-Eurooppa tuntuu ymmärtävän rajojen merkityksen. Länsimailla on ollut vaikeampaa, mutta nekin ovat alkaneet oppia. Tanska ja Itävalta ovat toimineet esimerkillisesti.

 

Kun Italiaan hiljattain saatiin maahanmuuttokriittinen hallitus, Välimeren meritaksibisnes koki heti kovan kolauksen, eikä turvapaikanhakijoita kuljettavaa laivaa päästetty satamaan. Espanjan sosialistit ottivat sen lopulta vastaan, mutta tämäkin oli vain poliittista näytöstä. Espanja olisi toki voinut Maltan tavoin kieltäytyä ottamasta laivaa vastaan. Huomaatteko – kansallinen turvapaikkapolitiikka toimii.

 

Suomella ei olisi hyvän rajavalvonnan, älykkään teknologian ja suurten asevoimien maana mitään ongelmaa kieltää ja estää paperittomien henkilöiden rajanylitykset.

 

Esittämäni ratkaisun ydin on se, että Euroopassa tulee tavalla tai toisella antaa turvapaikkapolitiikka kansallisvaltioiden käsiin.

 

Tällaiseen ratkaisuun ei tosin päästä niin kauan kuin EU-elitistinen linja hallitsee, mutta vanhat puolueet ympäri Euroopan ovat jo alkaneet pikkuhiljaa muuttaa linjojaan. Ja vielä parempaa, uusia isänmaallisia puolueita nousee valtaan Euroopassa kuin sieniä sateella. Uuden luominen voi vaatia vanhan hajottamista. Hyvät asiat vanhasta kannattaa silti säilyttää.

 

Tarkkaavainen lukija huomaa tässä vaiheessa, että esittämäni ratkaisu siirtolaiskriisiin on myös toimiva ratkaisu muihin EU:n ongelmiin.

 

Euroopan kansojen ja valtioiden tulee alkaa jälleen luottaa toistensa päätöksentekoon. Sen sijaan, että tuputamme Euroopassa toisillemme asioita, joita toinen kansakunta ei tahdo, voimme antaa jokaisen valtion itse valita. Näin myös kansalaiset saisivat kansallisten parlamenttien vaaleissa äänestämällä vaikuttaa asioihinsa ilman, että kaikki tulee EU:sta määrättynä.

 

Minä uskon vahvasti Eurooppaan ja sen kansoihin. Yhdessä pystymme rakentamaan turvallisen ja vakaan Euroopan uudelleen, tällä kertaa kestävälle pohjalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

"Euroopan kansojen ja valtioiden tulee alkaa jälleen luottaa toistensa päätöksentekoon. Sen sijaan, että tuputamme Euroopassa toisillemme asioita, joita toinen kansakunta ei tahdo, voimme antaa jokaisen valtion itse valita. Näin myös kansalaiset saisivat kansallisten parlamenttien vaaleissa äänestämällä vaikuttaa asioihinsa ilman, että kaikki tulee EU:sta määrättynä.

Minä uskon vahvasti Eurooppaan ja sen kansoihin. Yhdessä pystymme rakentamaan turvallisen ja vakaan Euroopan uudelleen, tällä kertaa kestävälle pohjalle."

Juuri näin. Heti kun tunnustamme ongelman, joka on EU nykymuodossaan.
EU on hitaiden ja kankeiden kompromissien hautausmaa.

Jätetään nyt rauha Heidän sieluilleen ja aletaan rakentaa uutta yhteistyökykyistä itsenäisten valtioiden Eurooppaa!

Vaikka tekisimme itsenäisesti asioita eri tahtiin, ottaisimme esim. suhteessa eri määrän pakolaisia, niin voisimme silti olla yhtenä eurooppalaisena rintama "samaa mieltä" ja tehdä kukin omia nopeita päätöksiä tarpeen mukaan kysymättä siitä muilta.

Se toisi kilpailukykyä. Nopea reagointi täsmällisesti ongelmiin on kilpailuvaltti ja se ei onnistu EU:ssa koskaan.

Nyt kun vaaditaan EU:ssa aina tätä yksimielisyyttä ja saman tuputtamista kaikille samassa suhteessa, ollaan tilanteessa, että mitkään päätökset ei onnistu ja jos ne saadaan onnistumaan, niin vuosia myöhässä ja siltikin ne on löyhiä kompromisseja ja osin vanhetunein perustein syntyneitä.
Väärien päätösten korjaaminen ongelmia kohdatessa on myös hidasta ja jopa mahdotonta.
Kaiken lisäksi vaikutamme ulospäin yhteistyökyvyttömältä, koska emme saa päätöksiä tehtyä. Miten se vaikuttaa kilpailukykyymme?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Dublinista voisi luopua kokonaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ottaisikohan Islanti vastaan, jos annetaan?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Huumori on aina arvostettava asia. Riippumatta sen laadusta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Oi sitä ironiaa, kun oikeustieteen maisteri, kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtaja on tarkastelevinaan eliittiä sen ulkopuolelta. Joku roti pitäisi olla retoriikassakin. Verbaalisesti lahjakkaampi kirjoittaja olisi tuolla paatoksella jo vaatinut rötösherroja kuriin!

Surullisinta on heitely sopimusten noudattamattomuudesta, kun ei kuitenkaan esitetä ensimmäistäkään todistetta. Joku Tanskakin on käsittääkseni edennyt toimissaan tarkasti solmittujen sopimusten mukaisesti.

Mitä Venäjään tulee, meillähän nimenomaan on heidän kanssaan kahdenvälinen sopimus joka pitää turvapaikanhakijat siellä puolella rajaa. Ei ole sattumaa, ettei Sallassa järjestetä enää rajalle hylättyjen Ladojen huutokauppoja...

Sanot että ratkaisu löytyy kansallisesta lainsäädännöstä. Kerrohan sitten, miten rajavartijan tulee ulkomaalaislain mukaan toimia, jos hänelle esitetään turvapaikkapyyntö? Voiko hän omalla päätöksellään käännyttää henkilön pois rajalta? Käsittääkseni on yhdentekevää tapahtuuko tuo Torniossa, Rajajoosepilla, vai Vantaan Seutulassa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ei kait siellä rajalla tarvii tehdä muuta kuin ottaa hakemus vastaan ja lähettää hakija takaisin tulosuuntaansa odottamaan päätöstä. Varsinkin jos Tornioon tulee niin toisella puolella taitaa olla n.s. turvallinen maa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Hyvä että kirjoitit "kait", ettei synny kuvaa että uskot tietäväsi asiasta jotain. Jos kiinnostaa miten asianlaita todelisuudessa on, niin tuolta löytyy ulkomaalaislain 6 luku koskien kansainvälistä suojelua:

http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L6

Jos et jaksa koko lukua kahlata, niin suosittelen lukemaan ainakin 94 § ja 97 §. Vältyt jatkossa perusteettomien olettamusten esittämiseltä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #12

En nyt kyllä huomannut mitään pykälää joka estäisi hakijan palauttamisen tulosuuntaansa.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola Vastaus kommenttiin #14

Ja vaikka sellainen olisikin, minkäs takia kansanedustajat valitaan eduskuntaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #14

Miten ajattelit Maahanmuuttoviraston selviytyvän velvoitteistaan?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #14

Kysymys on ottaako esim Venäjä iranilaisen ilman viisumia vastaan, Venäjä ottaa oman kansalaisena vastaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #12

Max täältä sivusta kyselen sinulta, mitä mahtaa tarkoittaa tuon mainitun lain 87§:n 1 momentti?

Siinähän sanotaan "Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun."

Onko käsityksesi mukaan rajalla oleva henkilö jo Suomessa oleskeleva vai onko sittenkin niin, että on toisen kuin asuinmaansa ulkopuolella turvallisessa maassa olevaksi katsottava? Miksi olisi vainon pelkoa, kun on matkustanut jo useankin turvalliseksi luokitellun maan kautta?

Entäpä miksihän ei turvallisesta maasta tulleiden hakemuksia voida käsitellä nopeutetussa menettelyssä (104 § (6.3.2015/194) Nopeutetun menettelyn käyttäminen) soveltaen lain 101§:n 3 kohtaa jo rajalla, jossa on maahanmuuttovirainomaisten toimintavaltuudet?

Kyllä lainsäädäntömme suo "eväät" paljon parempaan ja pikaisempaan käsittelyyn, jos vain siihen on halua ja tahtoa. Näin myös kustannukset ovat paljon pienemmät.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

En ymmärrä miten tuo on relevanttia, oleskeleeko Suomessa? Relevanttia on esittääkö turvapaikkapyynnön. Oman käsitykseni mukaan Maahanmuuttovirasto voisi (ja sen tulisi) todeta suurimman osan hakemuksista ilmeisen perusteettomiksi, tai ainakin toisen jäsenmaan käsiteltäväksi kahdessa minuutissa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #21

Max, lakia pitää lukea kuin siihen on kirjoitettu. Laissa nimenomaan puhutaan oleskelevasta henkilöstä.
Olemme samaa mieltä migrin toiminnan olennaisesta muuttamisesta juuri hakemusten käsittelyn suhteen ja todeta perusteettomuus huomattavasti nopeammin, jopa rajalla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

Mutta kun toinen tulkinta kuin että oleskelee, mikä ainakin maantieteellisesti on totta, ei oikein anna yhtään mitään asian ymmärtämisen kannalta. Hakemus on vastaanotettava ja käsiteltävä, myös kun se rajalla esitetään. Miksi lainsäätäjä varta vastaen säätäisi, että rajalla esitetty hakemus on käsiteltävä, jos sille hakijalle ei voida myöntää turvapaikkaa? En edelleenkään tajua mitä ajat takaa.

Kuriositeettina kysyisin, tiedätkö jonkin raja-asemamme, joka ei sijaitsisi Suomessa? Suomessa sijaitsee käsittääkseni sekä Norjan että Ruotsin raja-asema, mutta käänteisestä tapauksesta en ole tietoinen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #29

Jotenkin minusta lakaa tuntumaan taas kerran, että alat näsäviisastelemaan tämän asian suhteen ja etenkin siitä mitä kirjoitan mielipiteinäni.

Tottamaar rajavartioasema on Suomen puolella itärajalla esim. Siellähän taitavat rajavalvontaviranomaiset ottaa vastaan niitä turvapaikkahakemuksia. Mikä tässä on epäselvää. Menee ihan lain mukaan. Mutta se että päätös voitaisiin kielteisenä antaa käteen jo raja-asemalla on se mitä minä ajan takaa. Ihan tarpeeton on asuttaa vastaanottokeskuksiin hakijoita, jotka tulevat turvallisesta maasta.

Kaikilla raja-asemilla ei ole kiinteää rajavalvontaa. Näin on tietääkseni niin Ruotsin kuin Norjankin rajalla. Ei kummallakaan puolella rajaa. Miksi olisi, sillä kummatkin maat kuuluvat eu:n schengen sopimuksen piiriin. On siis maiden välillä vapaa liikkuvuus. Rajavalvonta kuitenkin voidaan ottaa käyttöön jos siihen on tarvetta turvallisuuden vuoksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #34

Vastauksesi ei selventänyt piirun vertaakaan, mitä yritit sanoa pohdinnalla siitä, oleileeko raja-asemalla oleva henkilö Suomessa. Ja kolmannen kerran vielä, Migri paikalle vain ja hakijalle hyvän matkan toivotukset.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #26

Jos henkilö on Suomen puolella rajaa (esimerkiksi rajavartioasemalla), hän kaiketi oleskelee maassa. Jollei tuossa tapauksessa oleskele, se pitäisi olla laissa tarkennettu.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

En näe mitään aihetta ironiaan. Eliittiin kuuluva voi ajatusharjoituksena aivan hyvin tarkastella eliittiä sen ulkopuolelta ja voi näin löytää ajatuksilleen uusia ratoja. Tätä näkisi mielellään tehtävän useamminkin.

Jos Dublin-sopimusta olisi noudatettu, niin Suomeen ei voisi tulla turvapaikanhakijoita Schengen-alueen läpi. Niiden pitäisi tulla joko Venäjältä, Norjasta(?) tai suoraan laivalla tai lentokoneella Suomeen käymättä muussa Schengen-maassa. Ei tarvita tarkkaa esimerkkiä sopimusrikkomuksesta, koska voidaan muutenkin päätellä, että jossakin "vuoto" on tapahtunut. Tietenkin yksittäisiä hakijoita tulee ja saakin tulla sopimuksista huolimatta, mutta vuoden 2015 kaltaista pulssia ei saisi päästä Ruotsin, ym. maiden kautta läpi.

Kansallisella tasolla ulkomaalaislakia voitaisiin säätää kunkin maan oman tilanteen mukaan. Turvapaikanhakujärjestelmän ylikuormittumisen vuoksi tuohon järjestelmään on pakko sisällyttää määrällinen kiintiöinti, joka sallii pikakäännytyksen heti rajalla, kun tietyn ajanjakson kiintiö ylittyy. Voitaisiin puhua tiimalasi-efektistä eli, jos tiimalasin yläosaan kaataa hiekkaa nopeammin kuin mitä siitä menee läpi, niin ylimääräinen hiekka menee sitten lasin ulkopuolelle. Voidaan myös säädellä "laatua" eli hieno hiekka menee nopeammin läpi ja karkea hitaammin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Onko sinua koskaan pakotettu jättämään turvapaikkahakemusta ulkomailla ollessasi? Minua ei ainakaan ole. Käsittääkseni mikään ei velvoita jotakin valtiota vaatimaan turvapaikkahakemiksen jättämistä.

On aivan eri keskustelu, että Dublin-asetus velvoittaa ehkä kyseistä maata käsittelemään muualla jätetyn hakemuksen. Se tietysti edellyttää tuon muun jäsenvaltion esittämää vastaanottopyyntöä 21 artiklan mukaisesti.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

"Mitä Venäjään tulee, meillähän nimenomaan on heidän kanssaan kahdenvälinen sopimus joka pitää turvapaikanhakijat siellä puolella rajaa. Ei ole sattumaa, ettei Sallassa järjestetä enää rajalle hylättyjen Ladojen huutokauppoja..."

Tuossahan tulee ikävästi ilmi kiristyksen mahdollisuus mitä toinen valtio voi harjoittaa tälläisen sopimuksen perusteella.

Ethän sitten järkyty jos selviää, että olemme tehneet kyseenalaisia myönnytyksiä tämän sopimuksen perusteella? Itse antaisin omien rajavartioiden hoitaa ongelman, jotta edes jonkinlainen kyky itsesuojeluun ja päätöksentekoon säilyisi omissa käsissä.

"Sanot että ratkaisu löytyy kansallisesta lainsäädännöstä. Kerrohan sitten, miten rajavartijan tulee ulkomaalaislain mukaan toimia, jos hänelle esitetään turvapaikkapyyntö? Voiko hän omalla päätöksellään käännyttää henkilön pois rajalta?"

Mikäli meillä on oikeus säätää lakeja kansallisesti, niin sitä muutetaan tarpeen mukaan ja viranomainen noudattaa sitä. Ratkaisuna näkisin, että hakemuksen voisi jättää rajavartijalle ja hakija jää odottamaan päätöstä maahan, josta hän on rajallemme saapunut.

Niin vielä se, että näinhän ei voisi toimia, jos Ruotsi olisi sodassa ja tulija saapuisi sieltä käsin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kerrohan sitten, miten rajavartijan tulee ulkomaalaislain mukaan toimia, jos hänelle esitetään turvapaikkapyyntö?"

Mikäli tulee turvallisesta maasta (Ruotsi, Norja, Venäjä) niin takaisin vaan miettimään uudelleen. Tällä vähenisi jo 100% turhista kyselijoistä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Näinkö lukee laissa? Laitappa tuo lainkohta esille, niin sitten keskustelua on mukavampi jatkaa

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Dublin-sopimus: Turvapaikanhakijan on haettava turvapaikkaa ensimmäisestä EU-maasta jonne saapuu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Osaisitko kertoa missä kohtaa Dublin-asetusta tuollainen määräys löytyy? Itse en muista sellaista. Sitä vastoin muistan, että 3 artiklassa nimenomaan sanotaan päin vastoin:

Jäsenvaltioiden on käsiteltävä jokaisen kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön minkä tahansa jäsenvaltion alueella tai rajalla tai kauttakulkualueella tekemä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus.

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTM...

Luulisi tuon Dublin-asetuksen pääperiaatteiden pikku hiljaa uppoavan tajuntaan, kun sitä on sen sata kertaa tällä palstalla käsitelty.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #11

Taisi Makkoselta taas unohtua myös se valtioiden Dublin-asetuksessa oleva harkintavalta...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tämän kerran voin nähdä vaivaa kun petteriä selvästi laiskottaa.

"99 a § (6.3.2015/194)
Turvallinen kolmas maa

Hakijalle turvalliseksi kolmanneksi maaksi voidaan hakemusta turvapaikkamenettelyssä ratkaistaessa katsoa valtio:

1) joka ilman maantieteellistä varaumaa on liittynyt pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (SopS 8/1976) sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen yleissopimukseen (SopS 60/1989) ja noudattaa niitä; ja

2) jossa hakija olisi voinut saada 87 tai 88 §:ssä tarkoitettua taikka muuten riittävää suojelua.

Turvalliseen kolmanteen maahan palautettavalle ulkomaalaiselle annetaan kyseisen maan kielellä asiakirja, josta ilmenee, että hänen hakemustaan ei ole tutkittu aineellisesti Suomessa."

Näitä turvallisia maita taitaa olla aika monta afrikan/lähi-idän ja Suomen välillä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Puolestani tuo sopii kyllä hyvin, mikäli laki sallii rajavartijan niin toimia.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Eiköhän tuollaiseen käytäntöön ole mahdollisuus, jos sitä vain haluttaisiin käyttää. Nimittäin ulkomaalaislain 101§:n 3 kohdan nojalla voidaan käyttää nopeutettua menettelyä jo rajalla.

"101 § (6.3.2015/194)
Ilmeisen perusteeton hakemus
Hakemus voidaan katsoa ilmeisen perusteettomaksi, jos:
......
3) hakija on saapunut turvallisesta alkuperämaasta, jonne hänet voidaan palauttaa."

Hallituksenne niin aiemmin kuin nytkin ovat kädettömiä ja hampaatomia. Vai ovatko Merkelin nyrkin alla? Merkelillä on kovat ajat edessä jo omassa maassaan, joten katsotaan kääntyykö samalla myös meidän päättäjien asenne.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #20

Kuka voi mielestäsi katsoa hakemuksen olevan ilmeisen perusteeton?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #23

Heh,eikös meidän kaikki lähinaapurimaat ole turvallisina pidettäviä. Myös itäinen, sillä onhan siellä nytkin meneillään maailman laajuiset pallonpotkukilpailut. Perusteeton hakemus kuten lain 3 kohdassa sanotaan "turvallisesta maasta tuleva". Onhan rajavirkailijoille mitä ilmeisimmin kerrottu ummet ja lammet miksi on tulemassa Suomeen. Migrin valtuudet omaavat henkilöt voivat käsitellä hakemuksen nopeastikin juuri turvallisesta maasta saapumisen vuoksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #27

Juuri näin, mutta kuten tarkkana henkilönä huomasit, tässä Makkosen aloittamassa säikeessä on kyse rajavartijan toiminnasta. Ei muuta kuin Migri paikalle ja kahdessa minuutissa hyvän matkan toivotukset. Minä en jää suremaan, mutta virkamiesten tulee noudattaa lakia.

anita frisk Vastaus kommenttiin #27

Lain 3. kohdassa ei puhuta turvallisesta maasta, vaan turvallisesta ALKUPERÄmaasta. Esim. Ruotsista Tornioon saapuneille irakilaisille Ruotsi ei ole alkuperämaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mainitaan nyt vielä ettei Ranska ota vastaan Italiasta tulevia turvapaikanhakijoita eikä näitä taida muualta Ranskaan tullakaan. Rajat ovat kiinni myös Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Puolassa. Unkarissa ja monessa muussa EU-maassa. Suomi on ollut nöyrä maa tottelemaan Saksaa, mutta kuten tiedämme myös Merkel on tullut toisiin aatoksiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ruotsi on kuluvan vuoden tammi-toukokuussa vastaanottanut 8705 turvapaikkahakemusta. Määrä lienee Suomeen verrattuna noin viisinkertainen?

https://www.migrationsverket.se/download/18.4cb460...

Käyttäjän JanneRantala kuva
Janne Rantala

Hyvä kirjoitus.Mutta nyt jo näkyy Suomalaisilla politikoilla alkavan olla hinku aloittaa ilmakuljetukset tänne kun rajat menevät kiinni.Tuo puhe leireistä unionin ulkopuolelle on silkkaa fantasiaa.Kun leireille tulisi koko ajan lisää populaa ja ne kasvaisivat satojen tuhansien ihmisten kokoisiksi painajaisiksi niiden turvallisuutta ei voitaisi millään pitää yllä.Oikeita terrorismi hautomoita siis.Eurooppa näyttää saaneen mustapekka kortin käteensä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU:ssa sopimukset ovat tarkoitettu rikottavaksi, niitä saa noudattaa tai olla noudattamatta, mitään rangaistuksia ei jaella. Esimerkin vuoksi Saksa oli ensimmäinen maa joka rikkoi talouskurisopimusta.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kaikki nää ongelmat ratkeaa kuitenkin ensi keväänä vaaleissa, täällä puheenvuorossa hiukan hitaammin :)

Vaaleissa sitten nähdään ketkä päättää ja mistä, ja missä seisoo rajavartija jne.

Mulla ei oo niin isoo murhettä, kun on jalkapalloa joka päivä, huppumatseja, ja sitten on vielä juhannus.

Kyllä se siitä, kannattaa yrittää unohtaa turvapaikanhakijat hetkeksi, ja sen EU:n pirullisuudenkin voi myös unohtaa hetkeksi. :)

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

koeta unohtaa myös persut hetkeksi !

jusseja

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ensi vaaleissa me kaikki olemme unohtaneet persut. Ne jäävät kristillisdemokraattien, sinisten ja Keskustan kanssa oppositioon riekkumaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Sisäministeri Mykkänen ja pääministeri Sipilä ovat Tavion kanssa samoilla linjoilla. Nostetaan pakolaiskiintiötä kymmenkertaiseksi ja vähennetään rajan kautta jonon ohittavien pääsyä, kuten ministerit ehdottavat.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Jos tällä on tarkoitus poistaa hakijoiden joukosta onnenonkijat, niin hyvä.
Se, miten tämä onnistuu ja minkälainen haastattelukoneisto siihen tarvitaan on minulle epäselvää.

Ongelman ydin on kuitenkin minun mielestäni se, että ratkaisuna on jatkuvat väestönsiirrot.

Varsinaiseen juurisyyhyn sotiin/huonoon elintasoon ei kyetä tai haluta puuttua.

Näkeekö joku muu loppua sodille tai pakolaisvirroille tulevaisuudessa?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Nykytilanteessa ei ole mitään mahdollisuutta saattaa tätä turvapaikkapolitiikkaa järkeville raiteille. Edusmiehemme pitävät siitä huolen. Heille on kaikkein tärkeintä se, että Suomi-neito toimii mallioppilaana EU:n ”isokenkäisten” silmissä.

Pääkaupunkiseutu on ”kansainvälistynyt” erittäin voimakkaasti muutamassa vuodessa ja sama suuntaus tulee jatkumaan.

”Maahanmuuttovirastoon tuli vuonna 2017 vireille 122 957 asiaa, kun edellisenä vuonna 2016 vireille tuli 86 686 asiaa ja vuotta aiemmin 90 721 asiaa.” Jo pelkästään tämän tiedon perusteella on todettava, että Suomi-neito joutuu nostamaan ”kädet pystyyn.”

Terveellä ihmisellä on itsesuojeluvaistoa ja terveellä kansakunnalla on itsenäisyydensuojeluvaistoa. Unkari ja Itävalta tuntuvat osoittavan toimillaan itsenäisyydensuojeluvaistoa.

https://migri.fi/documents/5202425/5915665/Maahanm...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Unkari ja Puola ovat EU:n onnettomimpia luusereita. Tulee mieleen se harakka tervassa, joka sai nokan irti tervasta ja sitten pyrstö tarttui tervaan. Kun itäblokin maat pääsivät irti kommunismista, ne tarttuivat fasismiin. Eihän tässä näin käydä pitänyt.

https://yle.fi/uutiset/3-10266522

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset