Taas kännissä

 

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli kovassa humalassa NATO-huippukokouksessa. Minkä kokoluokan uutinen olisikaan jos kyseessä olisi Trump?

 

Junckerin toilailut eivät kuitenkaan nostata uutisten paskamyrskyä. Mikseivät? Tämähän on mies, jolla on käytännössä kenties eniten valtaa koko Euroopassa.

 

Mieleeni tulee muutamia syitä.

 

Valtamedia käsittelee Junckeria vähän kuin ”omana miehenään”. Tämä on toimittajien pelkuruutta. EU:n diktaattorin moittiminen merkitsisi EU:n vastustamista, jota ei katsottaisi hyvällä monessakaan toimituksessa. 

 

Kun huomaat, ketä ei kritisoida, huomaat kuka hallitsee. Tai ainakin missä hallitsee.

 

Kaikki olemme huomanneet, että länsimainen valtamedia kutsuu jatkuvasti Putinia ja Trumppia diktaattoreiksi (jollainen ainakin Putin taitaa monelta osin ollakin), mutta kuitenkin ilman suoraa demokraattista vaalia eliitin valtaan nostama EU:n aito tyranni Juncker saa olla vuodesta vuoteen valtamedian kritiikillä rauhassa.

 

Sitten on tietämättömyyttä. Esimerkiksi Business Insider listasi Euroopan kymmenin ”mahtavinta miestä”. Jucnker ei ollut edes listalla, eikä ole ikinä vastaavilla listoilla. Esimerkiksi Merkkelin ja Macronin nimet nostetaan sen sijaan usein esiin. Ovathan he vallassa omissa isoissa EU-jäsenvaltioissaan – ja heidät tunnetaan.

 

Suurin syy miksei Junckeria tunneta, lieneekin se, että häntä ei ole valittu kansanäänestyksellä tehtäväänsä. Juncker ei ole tehnyt näkyvää kampanjaa tai pyrkinyt näkyville, kuten muut poliitikot. Junckerin ei ole tarvinnut.

 

Meidän kansalaisina ei ole ollut tarvetta seurata hänen poliittista toimintaansa ja pohtia äänestäisimmekö hänet johtoon. Hänet on valinnut EU-eliitti itse. Kansalta kysymättä.

 

Millaiseksi kutsutaan järjestelmää, jossa johtajat valitaan jopa vastoin kansan demokraattista tahtoa? (Esimerkiksi Puolan demokraattisesti valittu valtionjohto vastusti Donald Tuskin valintaa EU-presidentiksi, mutta EU-eliitti valitsi hänet silti.) EU-maiden lehdistössä sitä kutsutaan yhä yleensä ”demokratiaksi”, jos siitä sitten edes ylipäänsä kirjoitetaan.

 

Ehkä suomalaiselle politiikan toimittajalle Junckeria vastaan hyökkääminen ei ole kovin käytännöllistä, sillä suuri osa kansasta ei tiedä kuka hän edes on. Vaikka olisi syytä tietää. Yle ei lähetä suorana Junckerin vuosittaista EU:n liittovaltio -linjapuhetta koko kansalle, sillä sen kuuntelu nostaisi kansan EU-kriittisyyttä. Näin on lähes jokaisessa EU-maassa. 

 

Politiikan toimittajien hyökkäykset suunnataan oman maan vallassa oleviin ministereihin tai oppositiojohtajiin. Edes oman maan EU-komissaariakaan vastaan ei nähdä syytä käydä, sillä oman maan poliittisen teatterin ylläpitämisessä on jo työtä riittämiin. 

 

Toisaalta osa toimittajista pitää Junckeria vähän harmittomana. Tämä on ehkä suurimpia syitä miksei Suomessa yksikään ”maailman vapaimman lehdistön” nerokas politiikan toimittaja koskaan moiti Junckeria, ainakaan mitenkään huomattavasti.

 

Junckerinhan on oltava harmiton, sillä mitä siitä tulisi jos johdossamme olisikin mies, joka ajaa EU:n liittovaltiota, pitää rajoja ihmiskunnan huonoimpana keksintönä ja juuri juhli Marxin merkkipäivää julkisesti? Ja kaiken lisäksi tämä mies on kompuroiva vanha juoppo.

 

Pysähdy hetkeksi pohtimaan asiaa. Juncker on ollut EU:ssa vallan ytimissä lähes koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Millainen EU oli kun Suomi liittyi siihen vuonna 1995 ja millainen se on tänä päivänä?

 

Minusta EU on tänä päivänä huomattavasti enemmän Junckerin näköinen kuin se oli vuonna 1995. 

 

Älkääkä ymmärtäkö väärin, että osoitan sormella Junckeria ja annan hänelle mystistä merkitystä EU-liittovaltiokehityksessä. Juncker on oikeasti vain yksi monista.

 

Jucnkerin kaltaiset melko kasvottomat EU-byrokraatit ovat saaneet johtaa Eurooppaa vapaasti ennen häntä (esim.Barroso) ja ehkä hänen jälkeensäkin, jos ihmiset suhtautuvat EU:hun yhtä kevyesti kuin tähänkin asti.

 

Kun puhe oli aiemmin diktatuurista, tulisi jokaisen muistaa mitä käy, jos diktaattori ei enää olekaan ”se hauska punaviinistä tykkäävä fransmanni”?

 

Entä jos kansallisvaltiot antaisivat periksi ja EU:n yhdentyminen tulee pisteeseen, jossa EU:n korkeimmalla johtajalla on vapaat kädet tehdä mitä hän tahtoo?

 

Pienilläkin asioilla voi olla erityistä huomionarvoa suuremmassa kokonaisuudessa. Jos vaikkapa presidentti Niinistö hoipertelisi kokouksesta toiseen humalassa, alkaisi pikkuhiljaa kansa vaatia hänen eroaan. 

 

EU-kansalaiset sen sijaan jostain syystä kiltisti hyväksyvät sen, että heidän edustajansa on päivästä toiseen kännissä.

 

Se on yksinkertainen ja selkeä todiste siitä, et EU:ssa on jotain hyvin perustavanlaatuista pielessä.

 

 

https://

https://

https://

 

VilleTavio
Perussuomalaiset Naantali

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu