Ville Tavio

Kantelu oikeuskanslerille GCM-sopimuksesta

Tein oheisen kantelun oikeuskanslerille eduskunnan sivuuttamisessa maahanmuuttopolitiikassa, kun valtioneuvosto ei perustuslain 94 § vastaisesti ole hankkinut YK:n GCM-siirtolaissopimukseen eduskunnan hyväksyntää.

Vaikka asia on ollut tiedoksiantona eri valiokunnissa, jossa perussuomalaiset ovat myös vastustaneet sopimusta, sopimukseen liittymiselle ei ole juridisesti olemassa eduskunnan kantaa tai hyväksyntää. Asia olisi tullut tuoda eduskuntaan päätöksentekoasiana. Nyt myös sopimuksesta eduskunnassa käyty vähäinen keskustelu on tapahtunut valiokunnissa suljettujen ovien takana, eikä julkisesti kansan edessä kuten sivistyneeseen demokratiaan kuuluisi.

Oikeuskansleri valvoo ylimpänä lainvalvojana valtioneuvoston toimintaa ja nähdäkseni jos oikeuskansleri kanteluni johdosta suosittelisi GCM-sopimuksen tuomista eduskunnan päätettäväksi, tulisi pääministeri pääministeri Juha Sipilän noudattaa tätä suositusta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tai ulkoministeri Timo Soini (sin.) voisivat toki kukin oma-aloitteisesti vielä tässäkin vaiheessa nousta puolustamaan demokratiaa ja esittää asian tuomista eduskunnan päätettäväksi. Vaikka asia käsiteltäisiin vähintään pääministerin tiedoksiantona, niin eduskunta saisi käydä GCM-sopimuksesta avoimen keskustelun ja päättää hyväksyykö se Suomen littämisen sopimukseen.

 

------

Kantelu oikeuskanslerille

Tämä kantelu pyydetään käsittelemään kiireellisesti, koska YK:n GCM-sopimus on tarkoitus vahvistaa 10.joulukuuta, joten eduskunta ehtisi yhä käsitellä asian kiireellisenä.

Pyydän oikeuskansleria puuttumaan pikaisesti valtioneuvoston perustuslakia rikkovaan toimintaa saattaa Suomi osaksi GCM-sopimusta ilman eduskunnan hyväksyntää. Eduskunnalla ei ole asiaan kantaa.

Suomen perustuslain 94§ mukaan merkitykseltään huomattava sopimus vaatii eduskunnan hyväksynnän. Sipilän hallituksen ulkoministeriön kansainvälisten yksikön määrittämä linja on ymmärtääkseni ollut, että GCM-sopimus ei ole merkitykseltään huomattava eikä näin ollen vaadi eduskunnan hyväksyntää. Tämä päätös on väärä.

Sopimus on selvästi perustuslain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään huomattava. Asia olisi tullut saattaa vähintään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Asiantuntijat ovat ymmärtääkseni yhtä mieltä siitä, että sopimus on poliittisesti sitova.

Muun muassa ulkoministeriössä asiaa valmistellut virkamies Renne Klinge kommentoi YLE:n uutisessa: ”Kyseessä on poliittinen asiakirja eli YK:n jäsenmaiden toimintaa ohjaava asiakirja."

On hyvin erikoista väittää asiakirjan olevan poliittisesti sitova, mutta että se ei muka kuitenkaan johtaisi lakimuutoksiin tai määrittelisi lainsäädäntöä.

Sopimustekstiin on kirjattu kansallisten lainsäädäntöjen "tarkistaminen", mikä käytännössä merkitsee muutoksia. YK:n omassa piirissä ollaan eri yhteyksissä korostettu sopimuksen tärkeyttä.

Perustuslain kannalta on oleellista huomata, että sopimus tuo muutoksia yksilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja että sopimukseen sisältyy faktisia sitoumuksia Suomelle.

Sopimuksessa määritellään muun muassa (kohta 16) uusi yhteistyökehys ja 23 täytäntöönpantavaa tavoitetta, kuten että ”turvaudutaan siirtolaisten säilöönottoon ainoastaan viimeisenä keinona”. Oleellista ei ole se, mitä mieltä on itse tavoitteiden sisällöstä eli pitääkö niitä hyvinä vai huonoina, vaan oleellista on, että kyseessä on Suomen lainsäädäntöä sitovaa sopimista. Tämä käy selkeästi ilmi kun sopimuksen useissa kohdissa puhutaan sitoumuksista.

Sopimuksen tavoitteen ja sitoumuksen 5, kohdan 21 g mukaan valtion tulee kehittää humanitääristen viisumien tarjoamista, yksityistä sponsorointia, pääsy koulutukseen lapsille ja tilapäisiä työlupia, jos sopeutuminen lähtömaassa tai paluu sinne ei ole mahdollista. Kohdan 21 i mukaan valtion tulee helpottaa siirtolaisten pääsyä perheenyhdistämismenettelyihin heidän osaamistaidostaan riippumatta. Muuan muassa nämä sitoumukset asettavat selkeästi rajoitteita siihen, mitä Suomi voisi jatkossa omassa ulkomaalaislaissaan säätää.

Hallitusten ja ministeriöiden virkamiesten julkisuudessa esittämät väitteet siitä, että sopimus ei toisi velvollisuuksia, ovat luonteeltaan poliittisia ja opposition näkökulmien mitätöimiseen pyrkivää vähättelyä.

Perustuslain arvo ja merkitys ovat vaarassa, jos valtaa pitävät saavat keskenään päättää mikä on perustuslain mukaista. Kysymys sopimuksen tekotavasta olisi ollut aiheellista saattaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Demokratiaan voi olla vakavia vaikutuksia, jos opposition vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan eduskunnan perustuslaillinen päätöksentekovalta sivuuttamalla. Nyt käsillä oleva eduskunnan sivuuttaminen maahanmuuttopolitiikasta päätettäessä kansainvälisesti sopimalla on myös merkittävä ennakkotapaus Suomessa.

Asiaa arvioitavassa on pidettävä oleellisena, että useissa muissa EU maissa päädyttiin sopimuksen tuomiseen parlamentin käsittelyyn. Esimerkiksi uutisointien perusteella Saksassa, Virossa ja Latviassa sopimukseen liittyminen tuotiin parlamentin äänestykseen.

Sopimuksen merkitystä arvioitavissa on myös huomattava, että siitä ovat irtisanoutuneet myös useat länsimaat, kuten USA, Unkari, Puola, Tsekki, Kroatia, Bulgaria sekä Itävalta. Muun muassa Yhdysvallat katsoi sopimuksen vaarantavan maan suvereniteettiä maahanmuuttopoliittisessa päätöksenteossa. Yhdysvaltalaisten tekemän arvion sivuuttaminen täysin Suomessa ei ole perusteltua.

Nämä seikat ja muuttuneet olosuhteet itsessään ovat oleellisia ja osoittavat, että sopimusta on pidetty merkitykseltään huomattavana muissa valtioissa. Suomessa tämä arvio on tehty valtioneuvoston toimesta valitettavan kevyin perustein ja sen tekemisessä ovat painoarvoa saaneet pikemminkin poliittiset kuin oikeudelliset perusteet.

 

Helsingissä 4.12.2018

 

Ville Tavio

Kansanedustaja

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

J. Sakari Hankamäki

Teit tärkeän teon, Ville.

Asiakirja on merkitykseltään huomattava ja täysistuntokäsittelyn ansaitseva.

Huomattavaksi kompaktin merkityksen tekee se, että hyväksymisen jälkeen tuomioistuimet voivat alkaa käyttää sitä ohjenuoranaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen tapaan, jolloin merkittävyys perustuu vähintäänkin ketjuuntumisvaikutukseen.

Tueksi tuo:

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264760-m...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Eduskunnassa on tällä hetkellä ihan ruuhkaksi asti ihan oikeita lainsäädäntöasioita käsiteltävksi ennen seuraavia vaaleja. Tälläiset toki hyvää tarkoittavat ja hyviin asioihin pyrkivät sekä siten kannatettavat mutta ei kansainvälisesti eikä kansallisesti sitopvat kehyspaperit voidaan tokikin ihan hyvin hoitaa ilman eduskuntaksäittelyäkin.

Asiat jotka sen ohjaamana tulevat esiin ja mahdolliseksi vietäväksi suomalaiseen lainsäädäntöön, tulevat kuitenkin joka tapauksessa aikanaan käsiteltäviksi ihan normaaleina hallituksen ehdotuksina sitä mukaa ja mukaisesti kuin kulloinenkin hallitus niitä haluaa säädettäviksi. Mikään ei estä myöskään kansanedustajia tekemästä lakialoitteita tai edes kansalaisia tekemästä kansalaisaloitteita paperin innoittamina. Mitään se, siis GCM, ei kuitenkaan sellaisenaan muuta vaikka se YK:ssa tullaankin hyväksymään.

Siis, naurettavaa pikkupolitikointia sekä kannatuksen kalastelua pimeimmistä ja syvimmistä pohjamujuista tämä tälläinen älämölö ohi kaiken asian. Jytkyttely on todella kaukana tälläisestä kampanjoinnista - ja hyvä niin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tavio jättää kantelutekstissään siteeraamatta muun muassa sopimuksen seuraavat kohdat:
"7. This Global Compact presents a non-legally binding, cooperative framework that builds on the commitments agreed upon by Member States in the New York Declaration for Refugees and Migrants. It fosters international cooperation among all relevant actors on migration, acknowledging that no State can address migration alone, and upholds the sovereignty of States and their obligations under international law.
- - -
15. We agree that this Global Compact is based on a set of cross-cutting and interdependent guiding principles:
- - -
International cooperation: The Global Compact is a non-legally binding cooperative framework that recognizes that no State can address migration on its own due to the inherently transnational nature of the phenomenon. It requires international, regional and bilateral cooperation and dialogue. Its authority rests on its consensual nature, credibility, collective
ownership, joint implementation, follow-up and review.

National sovereignty: The Global Compact reaffirms the sovereign right of States to determine their national migration policy and their prerogative to govern migration within their jurisdiction, in conformity with international law. Within their sovereign jurisdiction, States may distinguish between regular and irregular migration status, including as they determine their legislative and policy measures for the implementation of the Global Compact, taking into account different national realities, policies, priorities and requirements for entry, residence and work, in accordance with international law."
https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/file...

Oikeuskanslerinvirastossa osataan varmasti lukea koko sopimusteksti läpi ja pohtia siteeraamieni kohtien vaikutusta Tavion esiintuomiin seikkoihin.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Antti Räisälä

Koska GCM ei ole sitova sopimus, niin sen allekirjoittaminen ei velvoita mihinkään, eikä allekirjoitukseen voi vedota perusteena sopimuskohtien toteuttamiselle.

Kalevi Kämäräinen, miksi GCM pitää allekirjoittaa, jos se ei ole sitova sopimus?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kun tuhkarokko, rajojen sulkeminen ja GCM pitää saada solmittua yhteen, niin siinä eivät logiikka ja faktat paina. Asiaa ei haittaa yhtään, että tartunta ilmeisesti saatiin käymällä itse ulkomailla. Ei haittaa sekään, että Global Compact on Migration eli GCM ei ole sopimus, ei velvoita muuttamaan lainsäädäntöämme eikä sitä allekirjoita yksikään maa. Se vain hyväksytään YK:ssa yleiseksi ohjenuoraksi. Perussuomalaiset huomasivat eurooppalaisen äärioikeiston nettisivuilta vasta useamman valiokuntakäsittelyn ja niissä vaikenemisen jälkeen, että sitä pitää vastustaa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Se vain hyväksytään YK:ssa yleiseksi ohjenuoraksi."

Jotkut hyväksyy. Kaikki ei hyväksy, koska ei ehkä kannattaisi.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

”hyväksytään YK:ssa yleiseksi ohjenuoraksi, koska se kannattaisi.” Rintala-tyyppinen siteeraus Rintalan tekstistä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #25

Manu ei taida myöskään kopioida turhia sanoja...

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #32

Ehkä-sana olisi pilannut mielipiteeni...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #34

Faktat pilaavat persujen mielipiteet.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

En olisi muuta odottanutkaan, varmasti erittäin merkityksellinen valitus.

Odotamme ratkaisua kynsiä syöden.

Lotota ei ehkä kuitenkaan kannata.

Käyttäjän MinnaliisaKotavuopio kuva
Minnaliisa Kotavuopio

Kalevi Kämäräinen : näit suuren vaivan, kun toit nuo kohdat esille , joita Ville Tavio ei maininnut.Se oli kuitenkin aivan turhaa, koska noissa mainitsemissasi kohdissa, ei ollut mitään, mihin Tavion olisikaan pitänyt tarttua! Tavio tiesi, mitä tekee, ja uskon että mikäli oikeuskansleri EI ole lahjottu, hän määrää asian eduskunnan käsittelyyn.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Sen enempää juridiikan syövereihin menemättä Tavio viittaa Suomen perustuslain 94 §:ään, jonka mukaan merkitykseltään huomattava sopimus vaatii eduskunnan hyväksynnän. Kyllä oikeuskansleri joutuu pohtimaan, onko ei-sitovaksi tarkoitettu asiakirja perustuslain tarkoittama merkitykseltään huomattava sopimus.

Onhan tässä aavistuksen verran enemmän yritystä kuin dosentti Arto Luukkasen kunnianloukkausta hipovissa maanpetossepitteissä, mutta enpä nyt kuitenkaan kehuisi tällaista kantelukirjoitusta.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kumpi näistä oletuksista on Kotavuopion mielestä vahvempi: ”oikeuskansleri on lahjottu” vai ”oikeuskansleria ei ole lahjottu”?

Voit perustellakin vastauksesi. Siis sikäli kun vastaat, jota en yllytä tekemään.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Mikäköhän taho mahtaisi olla lahjojana?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Minä, ”vihervasemmisto”...

Harri Mulari

#15 suvakit, Soros, mitä näitä nyt on.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olisipa hienoa kokea tuollainen historiallinen tapahtuma. Mihin lakiin perustuen oikeuskansleri noin määräisi?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Vaikuttaa, että OTM:lle on jäänyt, ainakin vielä, epäselväksi monia kohtia siitä kuinka Suomessa lakeja säädetään, kansainvälisiä sopimuksia solmitaan j.n.e. sekä mitä ne milloinkin merkitsevät.

Oikeuskanslerin tehtävä ei oikeasti olisi tuollaisia persuleille opettaa mutta nyt joutuu kuitenkin vääntämään rautalangasta ja puupalikoista heille mallia. Helpommin ja nopeammin he olisivat tuollaiset oppineet kysymällä viisaammiltaan ja paremmin asioihin perehtyneiltä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Melko hyvää bullshittiä lakimieheltä. Melkein voisin lyödä vetoa että EOA ei näe mitään lainvastaisuuksia asiassa. En viitsi lyödä kun ei ole tapana muutenkaan. Palaamme Tavio asiaan kun EOA antaa ratkaisunsa.

Taviolta voi huoletta kysyä uskooko hän ylipäätään demokratiaan ja siihen että eduskunnalla on oikeus milloin tahansa, myös tulevaisuudessa, tehdä lakeja vaikka Aku Ankasta havaittujen hyvien ohjeiden perusteella.

Jos ja kun eduskunta on maassa ylin vallankäyttäjä, on aivan sama jos eduskunta säätää jatkossa lakeja ties minkä ohjeen perusteella. Lainsäädäntöprosessi on se joka määrittelee syntyykö lakeja vai ei. Joku hölmömpi voisi luulla eduskunnan lainsäätämismahdollisuutta jopa lakiin kirjatuksi kansanvallan edustukselliseksi käyttämiseksi.

On lähes naurettavaa väittää että ohjeasiakirja luo suomalaisille velvollisuuksia. Se luo, jos sen perusteella säädetään lakeja. Ei tämä Tavio tämän vaikeampaa ole. Vai lakimies? Hehheh.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Mahtoiko valiokuntakäsittelyt tapahtua GCM sopimuksen tiimoilta ohjeistuksen, perustuslain ja eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti?

"4 Valiokunnassa käsiteltävät asiat

Vain säädetyllä tavalla vireille pantu
asia voidaan pääsäännön mukaan ottaa eduskunnassa käsiteltäväksi (poikkeuksesta
ks. jakso 4.2.11 ja 6.7). Uudesta vireilletulotavasta voidaan säätää
eduskunnan työjärjestyksellä, jollei jonkin asian vireilletulosta ole säädetty
tyhjentävästi perustuslaissa (HE 1/1998 vp, s. 91). "
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/jul...

Ei tässä vaiheessa muuta.

Lisäänpä kuitenkin tuosta linkin ohjekirjasesta GCM sopimusta koskien seuraavaa;
"Jatkokirjelmät (UJ, UTPJ ja EJ)
Jatkokirjelmä on U-, E- tai UTP -asiaan liittyvä asiakirja, jolla valtioneuvosto
täyttää perustuslain 96 ja 97 §:stä johtuvan velvollisuutensa antaa eduskunnalle tietoja ja selvityksiä asioiden valmistelun ja käsittelyn etenemisestä
Euroopan unionissa
. Jatkokirjelmällä valtioneuvosto voi myös ehdottaa,
että Suomen kantaa on muutettava esim. neuvottelutilanteen vuoksi. Jatkokirjelmä
liittyy aina eduskunnassa jo aiemmin vireille saatettuun U-, E- tai
UTP-asiaan."

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

#9:

No, näillä sivuilla on jonkun julkisoikeuden kurssin suorittanut kaksinkertainen tohtori vedonnut Magna Cartaan sananvapauden puolesta, siinä kun ei tietenkään sanallakaan sitä sananvapautta mainita.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Onhan tämä koomista joo, toinen lakimies tulee neuvomaan toista lakimiestä. :D

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Täällä on kolme lakimiestä ojentamassa kokematonta maisteria.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine Vastaus kommenttiin #19

Ja tässä Tavion tapauksessa on kyse vain saada asia suureensaliin. Ja kolme lakimiestäkö sitten tulee neuvomaan ettei kannata jne??.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #22

Ei taida kuulua oikeuskanslerin toimivaltaan tuollainen kuiskuttelu pääministerin korvaan, kun perustuslain mukaan GCM-asiakirjan laajempaan käsittelyyn ei ole syytä. Jos siihen viitaten ryhdytään lainsäädäntötoimiin, asia kuuluu tietenkin eduskunnalle. Tavio kerää poliittisia irtopisteitä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #23

Kun asia on ollut vähintään kolmessa eduskunnan valiokunnassa ja se on niistä hyväksytty eteenpäin, kyse ei välttämättä edes ole oikeuskanslerin toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Veikkaan että oikeuskansleri vetoaa siihen ja lisäksi valtioneuvoston harkintavaltaan päättää asioista joita se tarjoaa eduskunnalle ja sen valiokuntiin.

Eduskunnalla on kompetenssi-kompetenssi joten se voi milloin vain päättää ottaa asian käsittelyynsä vaikka laki säätämällä jos muu ei auta. Eipä ole eduskuntaa kiinnostanut joten on melko turha ulvoa itkumuurilla.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

# 9

"Lainsäädäntöprosessi on se joka määrittelee syntyykö lakeja vai ei."

Hoh-hoijaa. Eiköhän se ole de facto kansalaisten oikeustaju joka määrittelee, millaiseen lakiin ja järjestykeen maassa uskotaan eli millaisiin pykäliin ollaan valmiita sitoutumaan.

Muistaakseni Enestamin jätevesiasetukset eivät oikein osuneet yksiin kansalaisten oikeustajun kanssa.

Papua-Uusi-Guineassa puolestaan kansalaiset arvostavat eri raamatunhenkilöistä kaikkein eniten Juudasta - koska Juudas oli niin ovela.

En nyt muista, oliko Papua-Uusi-Guineassa varastaminen lain nojalla kielletty vai ei...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

”Eiköhän se ole de facto kansalaisten oikeustaju joka määrittelee, millaiseen lakiin ja järjestykeen maassa uskotaan eli millaisiin pykäliin ollaan valmiita sitoutumaan.”

Oletko ehdokkaana kevään vaaleissa? Jos olet, niin lue jostain millainen lainsäädäntöprosessi on jos kerran lainsäätäjäksi mielit.

Lakien noudattaminen ei ole valintakysymys. Suomessa viimeksi 1930-luvulla Lapuan liikkeessä lainvalintoja tehtiin sillä perusteella, millaisin voimasuhtein lakeja oli säädetty. Aatelismies Svinhufvud af Qvalstad lopetti sen pelleilyn ja kapinoinnin ”talonpojilta”.

Onneksi sellaista ei ole olemassa mitattavissa olevana määreenä kuin ”kansan oikeustaju”.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #31

# 31

Jussila voi hengähtää helpotuksesta: en ole ehdokkaana.

Ja möh, mitä muuhun osaan kommentista tulee. Tottakai lainsäädäntötarve nousee ihmisten toiminnasta. Miten muuten voisi ollakaan?

Tottakai se on valintakysymys, mitä yhteiskunnassa pidetään tärkeänä ja mitä vähemmän tärkeänä. Haloo. Ei tänne ulkoavaruudesta mitä annettua ohjeistusta tule.

Joskin olen sitä mieltä, että suomalainen lainsäädäntö hyvin pitkälle on perustunut Jumalan Kymmenen käskyn päälle.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #36

Tuo viimeinen virke varmisti sen, ettet tiedä suomalaisesta lainsäädännöstä yhtään mitään. Toisaalta, et kyllä näemmä ymmärtänyt muutakaan kommentistani. Olet oikeassa puolueessa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Pasi Majurille vielä muutama selväsanaisempi kysymys. Onko mielestäsi valtioneuvosto antanut eduskunnalle tiedonantoa GCM sopimuksesta? Pienenä vihjeenä, tarkista valiokuntaan menneiden asiakirjojen lähettäjä/muistioiden laatija. Onko ainuttakaan valtioneuvoston asiassa lausumaa kannanottoa? Entäpä onko valtioneuvosto ylipäänsä käsitellyt koko GCM sopimusta, pöytäkirjakirjauksia asiasta?

Katso sitten vastaako asiakirjoista saamasi tieto yhtä edellä olevassa kommentissa esittämiäni vaatimuksia valtioneuvoston ja valiokuntien asioiden tutkimisesta/lausuntojen antamisesta.

Mikä mahtaa olla käsityksesi vireillä olevan asian eduskuntaoikeudellisesta käsittelystä?

Harri Mulari

Tavio kyllä tietää, että kantelu ei kanna. Kyynistä vaalikampanjointia.

Pisti silmään tuo Yhdysvaltoihin vetoaminen. Eihän ne ole ottaneet käyttöön edes lasten oikeuksien sopimusta ainoana YK-maana.

Käyttäjän OlaviVulkko kuva
Olavi Vulkko

1940 Kaikki Tavion kirjoitusta vastustavat puheenvuorot olisivat puuttuneet, sillä tuollaisten kirjoittaja olisi istunut maanpetoksesta vankilassa seuraavana päivänä. Ja törkeimmät herjaajat olisi teloitettu kenttäoikeudessa. Selittäkää nyt jumalauta, että miksi pitää tehdä ja allekirjoittaa sopimus, jolla ei ole mitään vaikutusta. Jos ette pysty selittämään totuudelliseti ilman hevonpaskajuridikkaa ja kapulakieltä, niin tiedätte, että olette väärässä. Vetelehtiviä virkamiehiä, jotka eivät ole koskaan tehneet mitään oikeasti hyödyllistä tämän valtion ja kansan eteen, riittää kyllä puolustamaan haittamaahanmuuttoa, jonka ainoa tarkoitus on romuttaa hyvinvointivaltion perusta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Niin, jos olet tuohtumukseltasi ja historian tonkimiseltasi huomannut, niin ensinnäkään asiakirjaa ei allekirjoiteta eikä ratifioida. Toki olet lukenut sen, mutta tuo pikkuseikka on jäänyt panematta merkille.

Mitä sitten muuten tulee puuta-heinää kysymykseesi, niin Tavion, Hankamäen, Luukkasen, jne. blogeissa eräitä persu-tulkintoja vastustavat kommentit eivät ole kannanottoja siitä, pitääkö asiakirja hyväksyä vai ei. Ne ovat kannanottoja, joissa noiden kirjoittajien virheelliset, tarkoitushakuiset ja valheelliset tulkinnat asiakirjasta ja sen sitovuudesta on osoitettu vääriksi. En ole nähnyt näillä palstoilla yhtä ainutta asiakirjan hyväksymistä puoltavaa kommenttia, tai sitten en ole huomannut. Minä kuulun varmasti noihin törkeimpiin herjaajiin, niin että onneksi nyt ei ole vuosi 1940, jonne näytät henkisesti juuttuneen.

Ai niin, vetelehtivistä virkamiehistä olen kovin vihainen.

Käyttäjän OlaviVulkko kuva
Olavi Vulkko

Tämä oli juuri sitä hevonpaskajuridiikkaa ja ongelman ympäri kiertämistä. Kokoomuksella ja kepulla on miljardöörien antama agenda romahduttaa sosiaaliturvan rahoituspohja, johon avuksi ollaan nyt sorvaamassa tätä kompaktia, joka ei sido ketään eikä mitään. Voisitko nyt yrittää vastata kysymykseen: Miksi pitää kirjoittaa sopimus, joka ei aiheuta mitään toimenpiteitä? Tai miksi pitää tehdä laki, joka ei koske ketään? Jos et osaa vastata, niin jätä jargoniat väliin, ei niitä kukaan täysijärkinen halua lukea.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #41

Miksi minun pitäisi vastata, ei kuulu minulle, eikä edes kiinnosta.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Onnitteluni.

Kaikki keinot kannattaa käyttää, jotta asia pysyy esillä. Vielä on muutama päivä aikaa päivämäärään 10.12. Kukaan ei pääse sanomaan, että GCM-paperi hyväksyttiin Suomessa yksimielisesti.

Aikakirjoihin merkitään myös, että Perussuomalaiset Suomessa vastustivat.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Kaikki keinot kannattaa käyttää, jotta asia pysyy esillä."

Niin, vaalit pidetään muutaman kuukauden kuluttua ja persujen kannatus siinä 8 %.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Persut jatkaa mattopommituksia mutta joka kerta tulee vain mettäkukkia.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Mä olen aina luullut, että naurettavampaa puoluetta ei ole kuin Väyrysen touhut.

Persut vetävät kyllä nykyään selvän voiton näillä kirjoituksillaan.

Välillä GCM aiheuttaa tuhkarokon ja lopettaa Suomen olemassaolon. :)

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Johanna tuolla pari pykälää ylenpänä kertoi olennaisimman. Tulevaisuus näyttää miten sopimusta sen sopimien valtioiden kanssa "yhteiskäytetään". Ei tarvitse olla ennustaja kun soveltuvuus on "de facto", kansakunnan etu. Näin se vain menee....kun jäsenmaat itse saavat päättää.

Merkitystä on sillä, että Tavio ja Perussuomalaiset ovat lokikirjaan merkinneet, missä mennään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset