Ville Tavio

Oikeuskansleri: GCM ei sitova

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi tänään ratkaisun kanteluuni siitä, pidetäänkö eduskunnan sivuuttamista maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa YK:n GCM-siirtolaissopimuksessa perustuslain vastaisena. Kantelun voi lukea täältä: http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta

 

Kantelu ei valitettavasti menestynyt, eikä oikeuskansleri suositellut asian tuomista eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Oikeuskansleri ei pitänyt perustuslain vastaisena, että hallitus sitoutuu GCM-sopimukseen ilman koko eduskunnan hyväksyntää. Kansanedustajat eivät päässeet äänestämään asiasta täysistunnossa.

 

Asiaa käsiteltiin eduskunnan muutamissa valiokunnissa. Perussuomalaisten ulkoasiainvaliokunnan edustajat esittivät ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa 22.11.2018, että sopimusta ei hyväksytä. Perussuomalaiset hävisivät äänestyksen muille puolueille äänin 11-2 ja jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen (pöytäkirja luettavissa eduskunnan sivuilta tunnuksella UaVP 90/2018 vp).

 

Prosessi ei ole silti ollut avointa demokratiaa, koska sopimuksen käsittely on tapahtunut salassa suljettujen ovien takana. Suurin osa suomalaisista ei vieläkään tiedä sopimuksesta, sillä asiasta ei ole saanut käydä debattia eduskunnan täysistunnossa, eikä valtamedia ole uutisoinut asiasta paljoakaan. Vähäiset uutiset valtamediassa olivat jälleen pääosin maahanmuuttomyönteisiä, eikä niissä tuotu ilmi massamaahanmuutolle kriittisiä näkemyksiä.

 

Mielenkiintoisen GCM-sopimuksen perustuslaillisesta käsittelystä tekee myös se, että tällä kertaa perustuslakiprofessorien kantoja ei kyselty. Perustuslakivaliokunta ei saanut käsitellä asiaa vaan se sivuutettiin yhdessä eduskunnan kanssa.

 

Oikeuskansleri näyttää tukeutuneen ratkaisussaan pitkälti ulkoministeriöstä saamiinsa tietoihin ja päätyy siihen, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite.

 

Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin.

 

GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana.

 

Seuraavan hallituksen ei ole pakko noudattaa sopimusta ja se voi halutessaan irtaantua GCM-sopimuksesta.

 

 

 

Ohessa oikeuskanslerin ratkaisu.

 

RATKAISU

 

Oikeusohjeet

 

Perustuslain 93 §:n 1 momentin mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

 

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

 

Perustuslain 97 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

 

Asian arviointi

 

Perustuslain 93 ja 94 §:n käsitteitä valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite ei ole perustuslaissa tai muussakaan lainsäädännössä määritelty (ks. UM:n valtiosopimusopas, s. 13). Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 32 ja 33/1980; ”Wienin yleissopimus”) 2 artiklan mukaan ”valtiosopimus tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen siihen kat­somatta, sisältyykö se yhteen tai kahteen taikka useampaan toisiinsa liittyvään asiakirjaan ja riippumatta siitä käytetystä nimityksestä”.

 

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kansainvälisen oikeuden alaisuus merkitsee sitä, että tarkoituksena on tullut olla tarkoitus luoda kansainvälisen oikeuden alaisia velvoitteita. Jos tällaista tarkoitusta ei ole, syntynyt asiakirja ei ole valtiosopimus (Aust, Modern Treaty Law and Practice, Cambridge University Press 2013, s. 17). Asiakirjaan sisältyvän nimenomaisen maininnan sen oikeudellisesta sitomattomuudesta tulisi olla ratkaiseva sen suhteen, mikä asema asiakirjalle on ollut tarkoitus antaa (emt., s. 33).

 

Myös ulkoministeriön julkaiseman valtiosopimusoppaan mukaan valtiosopimuksen määritelmään sisältyy ajatus siitä, että valtiosopimus luo kansainvälisen oikeuden alaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka sitovat osapuolia kansainvälisen oikeuden subjekteina. Kansainvälisen asiakirjan nimikkeellä ei siis yleensä ole ratkaisevaa merkitystä harkittaessa sitä, onko kysymyksessä valtiosopimus, vaan tämän ratkaisee asiakirjan sisältö ja sen sitovuus ja velvoittavuus.

 

Valtiosopimusoppaan mukaan ”perustuslaissa tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena voidaan pitää vain sopimuksia tai velvoitteita, jotka sitovat Suomea valtiona. Siten esimerkiksi viranomaisten väliset sopimukset, joita ei tehdä hallituksen nimissä ja joissa sovitaan viranomaisten välisen yhteistyön yleisistä toimintalinjoista tai yhteisistä tavoitteista, eivät ole perustuslaissa tarkoitettuja valtiosopimuksia tai muita kansainvälisiä velvoitteita.” (s. 14)

 

Eduskunnalle annettujen E-kirjeen ja E-jatkokirjeen mukaan kompakti ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä on myös todettavissa itse asiakirjan 7. kohdasta, jonka mukaan ”tässä globaalissa kompaktissa esitetään oikeudellisesti sitomaton yhteistyökehys [---]” (”this Global Compact presents a non-legally binding, cooperative framework [---]”). Myöskään asiakirjassa pääosin käytetty terminologia ei viittaa kansainvälisoikeudellisesti sitovaksi aiottuun asiakirjaan. Siinä on esimerkiksi käytetty sitoumuksista tai sitoutumisesta pääasiallisesti oikeudellisesti sitomattomille yhteistyöpöytäkirjoille ominaista termiä ”commitment” tai ”commit” valtiosopimuksille ominaisen velvoitetta tarkoittavan termin ”obligation” sijaan (ks. ulkoministeriön julkaisema valtiosopimussanasto).

 

Joiltakin osin asiakirja sisältää myös ennemmin valtiosopimuksille ominaista terminologiaa, esimerkiksi asiakirjan johdannosta on käytetty englanninkielistä valtiosopimuksille ominaista termiä ”preamble” oikeudellisesti sitomattomille asiakirjoille ominaisen termin ”introduction” sijaan. Tällaiset yksittäiset poikkeukset eivät kuitenkaan anna minulle oikeudellisia perusteita katsoa asiakirjan olevan oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite toisin kuin eduskunnalle annetuissa E- ja E-jatkokirjeessä on katsottu. Kysymyksessä oleva asiakirja on siten ennemminkin oikeudellisesti sitomattomiin yhteistyöpöytäkirjoihin rinnastuva eikä perustuslain 93 ja 94 §:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite. Sillä, että joissain valtioissa valtiosääntö mahdollisesti vaatii tämänkaltaisen asiakirjan käsittelyä parlamentissa, ei ole merkitystä arvioitaessa asiakirjan valmistelua ja käsittelyä Suomen perustuslain vaatimusten kannalta.

 

Valtiosopimusoppaan mukaan tietoja tulisi antaa eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävistä sopimuksista ja yhteisymmärryspöytäkirjoista (s.82). Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota vielä siihen, että käytettävissä olevien tietojen perusteella eduskuntaa on informoitu kompaktista ja sitä koskevasta neuvotteluprosessista. UM:n E-jatkokirjeessä todetaan, että ”koska kysymys muuttoliikkeestä on poliittisesti tärkeä, valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että eduskunnan suuri valiokunta 15.6.2018 ja 7.9.2018, ulkoasiainvaliokunta 12.6.2018 ja hallintovaliokunta 5.9.2018 käsittelivät kompaktia. Valiokunnilla ei ollut huomauttamista hallituksen kantaan”. Kyseisen jatkokirjeen mukaan ”[---] valtioneuvosto pitää johdonmukaisena sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisena, että Suomi hyväksyy neuvottelutuloksen ja osallistuu korkean tason hallitustenväliseen konferenssiin Marokon Marrakeshissa 10.-12.12.2018. YK:n yleiskokouksessa Suomi äänestää loppuasiakirjan hyväksymisen puolesta”. Ulkoasiainvaliokunta on sittemmin ottanut asian käsittelyyn omana asiana O 51/2018 vp ja hyväksynyt 22.11.2018 kannanoton, jonka mukaan ”ulkoasiainvaliokunta pitää valtioneuvoston toimintalinjaa asiassa perusteltuna” (Pöytäkirja UaVP 90/2018 vp).

 

Edellä esitetyn perusteella katson, että minulla ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole aihetta epäillä kenenkään valvontavaltaani kuuluvan menetelleen lainvastaisesti, kun kantelujen kohteena olevaa asiakirjaa ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi tai muutoin käsitelty perustuslain 93 ja 94 §:ssä tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena. Kantelut eivät siten anna aihetta toimenpiteisiin.

 

Vastaukseni toimitetaan tiedoksi ulkoministeriölle.

 

Oikeuskansleri                                                                Tuomas Pöysti

 

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri                                 Laura Pyökäri

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (144 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ville Tavio. Minusta ihan olennainen on jätetty OK:n antamassa ratkaisussa huomiotta. Tosin et tainnut itsekään tuoda tuota esille kantelussasi. Nimittäin perustuslain ja ediskunnan työjärjestyksen mukaan valtioneuvoston on annettava valiokunnille esityksensä/lausuntonsa valiokunnan lausuntoa varten. Näinhän ei tässä GCM sopimuksen käsittelyssä menetelty vaan UM virkamiehet kertoilivat omissa lausunnoissaan sopimuksen kulusta ja tekstistä ja marraskuussa sitten vasta liietettiin UM:n muistioon itse egl.kielinen GCM sopimus. En ole löytänyt valtioneuvoston edes käsitelleen tuota GCM sopimusta missään vaiheessa.

Onko todellakin niin, että virkamiehet tekevät nykyisin perustuslaista ja eduskunnan työjärjestyksestä poiketen politiikkaa ohittaen valtioneuvoston? Kopioituna OK:n perustelusta ".....ja hyväksynyt 22.11.2018 kannanoton, jonka mukaan ”ulkoasiainvaliokunta pitää valtioneuvoston toimintalinjaa asiassa perusteltuna” (Pöytäkirja UaVP 90/2018 vp)." Siis maininta valtioneuvoston toimintalinjasta nähdäkseni roikkuu ilmassa, koska en ainakaan itse löytänyt koko asiaa valtioneuvoston kokouksessa käsitellyn.

Itse en olisi laisinkaan varma etteikö GCM sopimus tule valtioneuvoston asetuksella lainsäädäntöömme sen jälkeen, kun tuo sopimus on lopullisesti hyväksytty YK:n istunnossa äänestyksessä.

"Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 33/1980) mukaan valtiosopimus tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen siihen katsomatta sisältyykö se yhteen tai kahtena taikka useampaan toisiinsa liittyvään asiakirjaan ja riippumatta siitä käytetystä nimityksestä. Valtiosopimukseksi katsotaan myös valtion ja kansainvälisen järjestön ja toimielimen välinen sopimus ja kansainvälisten järjestöjen välinen sopimus sekä eräissä poikkeustapauksissa toisen valtion viranomaisten kanssa tehty sopimus. Kansainvälinen velvoite on myös valtioiden perustaman kansainvälisen järjestön sellainen sitova päätös, joka luo järjestön jäsenmaille oikeuksia tai velvollisuuksia."

Lisää linkistä valtiosopimusten käsittelystä oikeusjärjestyksessämme.
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/8-valtiosopimukse...

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

1) On selvää, etteivät nykyiset quislingit välitä tuon taivaallistakaan perustuslaista.

2) On myös selvää, että GCM ei sido ketään.

3) Ja tästä yritetään tehdä vaaliase, kun muutakaan ei voida, koska eduskunnassa myös PS:n äänestyshistoria on aika karmeaa luettavaa.

4) Ja on aivan selvää, että meidän quislingit vetävät sen aikanaan läpi - sitoi tai ei.

_______________________________

Se menee näin:
- Suomalisten Wanna-be-iso-kiho-Bryssässä-politikot tapaavat jossakin konferenssissa EU-kerman. Saksan uusi rouva ojentaa kättään, kohti uutta "Jyrkiä" tai "Paavo-pöötä" (kuka sitten nykyään onkaan hillotolppavuorossa) ja sanoo katsoen suoraan silmiin: "Kyllä Euroopan nyt pitää pitää yhtä tässä asiassa... Olemme aina luottaneet Suomeen". Ja se on siinä.
Ette usko?
Muistatteko kun Suomi lupasi Kreikalle, kaiken muun lisäksi viel 880 miljoonaa euroa? Silloin Jyrki Katainen näki tämän voittona, koska esitys meni läpi ja kaikki nyökkäsivät.

"Suomi sai kaikki merkittävät vaatimuksensa läpi neuvotteluissa. Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan vakuusjärjestelmän perustaminen oli läpihuutojuttu.
- Kaikki nyökkäsivät kokouksen päätteeksi, Katainen sanoi Helsingin Sanomien mukaan."

https://www.uusisuomi.fi/raha/114097-kreikka-on-pe...

Ja sen jälkeen kun Kreikan valtionvarainministeri oli julkisuudessa todennut, ettei näitä lainoja pystytä koskaan maksaa takaisin, Kokoomus, Keskusta ja Perussuomaliset lähettivät vielä lisää veronmaksajan rahaa Kreikkaan (siis Saksan ja Ranskan pankeille).

Funtsikaa nyt vähän, kun tällainenkin menee läpi ja näillä puolueilla on vielä kannattajia jäljellä, niin totta helkkarissa joku sopimus joka ei sido ketään, voidaan myöhemmin hyväksyä eduskunnassa mennen tullen tulevan hillotolppa-hallituksen toimesta, ilman että kansa huomaa mitään.
Tällaiset paperit hyväksytään perinteisesti juuri joulun alla tai sitten juhannuksen alla.

Henry

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kuka se valvoo näitä pukkeja eli kaalimaan vartijoita?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Lisään vielä YK:n/Suomi nettisivulta kansainvälisiä ja erityisesti Suomen hyväksymiä sopimuksia olevaa tekstiä, jota ei liene syytä epäillä totuudenmukaiseksi varsinkin aiemmat kansainvälisten sopimusten viennit omaan lainsäädäntöömme.

"Muiden pienten valtioiden tavoin Suomi on erityisen riippuvainen kansainvälisen toiminnan ja valtioiden välisten suhteiden perustumisesta yhteisille säännöille. Siksi Suomi tukee YK:n toimesta luodun sopimusverkon vahvistamista ja hyväksyttävyyttä. Ilman yleismaailmallista lainsäädäntöä, jota noudattavat niin pienet kuin suuretkin valtiot, kansainvälistä toimintaa säätelee puhdas voimapolitiikka. Suomi pyrkii noudattamaan lakeja ja sopimuksia toivoen muiden toimivan samoin, jotta valtioiden väliset suhteet pysyvät säätelyn alaisina, ennustettavina ja vakaina."
https://www.yk.fi/node/467

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kir...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kerro nyt ihmeessä, miten ne ”kansainvälisten sopimusten viennit omaan lainsäädäntöömme” ovat tapahtuneet ohi perustuslain 8 luvun. Mainitse edes muutama sellainen kv. sopimus.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Miksi et itse hae netistä vaan aina esiinnyt kuin tietäisit kaiken ja varsinkin mitä tulee eu:sta ja yk:sta tuleviin kansallisiin oikeusvelvotteisiin? Tämä on sitten viimeinen kerta, kun alennun ylipäänsä enää keskustelemaan näsäviisateluun. Totean vielä, ettei eu:sta tuleva lainsäädäntövelvoite suinkaan ole yksioikoista kuten näytät luulevan.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/

Noista linkeistä löytyy vastausta kysymykseesi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #15

Ei muuten löydy. Näkisit nyt hieman enemmän vaivaa, kun esität tuollaisen väitteen.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #15

Aika huvittavaa, että ennen pillastumista linkkaat sivulle, jossa lukee näin:

”Eri valtioissa suhtaudutaan eri tavoin kysymykseen siitä, miten valtiosopimukset tulevat osaksi kansallista oikeusjärjestystä. Monismi valtiosopimusoikeudessa tarkoittaa, että valtiosopimukset ovat sellaisinaan myös osa kansallista oikeusjärjestystä. Suomessa sovelletaan dualistista järjestelmää, jossa valtiosopimuksen voimaantulo valtionsisäisesti vaatii valtiosopimukseen sitoutumisesta erillisen toimenpiteen eli voimaansaattamissäädöksen.”

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Lisään vielä YK:n/Suomi nettisivulta kansainvälisiä ja erityisesti Suomen hyväksymiä sopimuksia olevaa tekstiä, jota ei liene syytä epäillä totuudenmukaiseksi...

Itse olen kyllä lähtökohtaisesti epäillyt YK:n julkaisemia tekstejä totuudenmukaisiksi. Mikä pisti kyseenalaistamaan tuon?

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tästä hyväksymisestä tulee sellainen kuva, että pikkupojat menee salaa heikoille jäille, kun ne isot pojat niin houkutteli.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Oikeuskanslerin täytyy olla väärässä, koska perussuomalaiset niin sanovat. Ihan kauheata miten herrat perussuomalaisten selkien takana luovuttavat isänmaan afrikkalaisille.

Onneksi ainoa oikea luotettava tieto on perussuomalaisilla itsellään, ja onneksi heillä on kanavia (kuten tämä) jossa jakaa oikeata tietoa pimeydessä vaeltavalle harhaanjohdetulle kansalle, joka kohta joutuu pirttinsä somalille tai muulle haittahenkilölle luovuttamaan.

Ilkka Huotari

"joka kohta joutuu pirttinsä somalille tai muulle haittahenkilölle luovuttamaan"

Nyt kun sanoit, niin Suomi ja Sisäministeriö on tällaista jo suunnitellut.

"
7.1.3 Skenaario 3: "Vakava kriisi" - 1.000.000 turvapaikanhakijaa vuodessa

Lisäksi rakennusten ja ajoneuvojen käyttöönotto oikeuksia
tulisi miettiä myös SM:n hallinnonalan näkökulmasta.
"

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand...

Sivu 197.

Yrjö Koskinen

Ei puolesta, eikä vastaan Pekka antaa jälleen objektiivisen ja totuuteen perustuvan näkemyksen tilanteesta.
Kertoisit Pekka ennemmin kuka persuista on sinua niin paljon loukannut, että täytyy joka asiaan tehdä keksittyjä herjauksia. Pystyt varmasti parempaan jos vain haluat.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kaikki muuthan tuon ovat ymmärtäneet paitsi persut.

Odotettu ja itsestäänselvä päätös.

Ilkka Huotari

Mistä päätöksestä puhut?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Tavio kuuluu myöhäisherännäisiin.

”Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin.”

Kirjoitin saman asian ties kuinka moneen kommenttiin, mutta ei vain auennut. Pitää olla persu että persut ymmärtävät kommentit.

”GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana.”

Sama asia, tämänkin kirjoitin vaikka kuinka monta kertaa.

”Seuraavan hallituksen ei ole pakko noudattaa sopimusta ja se voi halutessaan irtaantua GCM-sopimuksesta.”

Mitään näin nerokasta en kyennyt sitomattomasta, ei-velvoittavasta asiakirjasta lausumaan. Onnittelen.

Ilkka Huotari

Ei kai Tavio ole noita asioita missään kyseenalaistanut.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Tavio on pelleillyt ”poliittinen sitovuus”-toistolla ja sanoo sitovuudesta suoraan näin:

”Suomen hallitusohjelmakaan ei ole juridisesti suoraan sitova sopimus, mutta kyllä sitä silti aika pitkälti noudatetaan ja se määrää Suomen suunnan.

Ilmeisenä tarkoituksena on, että sopimusta noudatetaan, koska mitä järkeä on hyväksyä sellainen sopimus, jota ei aiota noudattaa?”

Uskomatonta, että Tavio jaksaa pitää asiaa esillä, kun oli itse suuressa valiokunnassa käsittelemässä asiakirjaa. Luulisi hiljattain juristiksi valmistuneen tietävän myös dualismin ja monismin eron kansainvälisten asiakirjojen ja sopimusten osalta. Näin selittyisi esimerkiksi Belgian ja Alankomaiden vaikeus asiakirjan suhteen ja käsittely niiden parlamenteissa. Ranska on myös osittain monistinen, jolla selittyy kenraalien julkisuuteen tullut vastustava kirjelmä.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #14

Taviohan on tuossa kommentissaan aivan oikeassa.

Mutta tuo Tavion kommentti ei edes liity tähän asiaan.

Tämä asia, siis Tavion kantelu, koski sitä, että olisiko GCM pitänyt käsitellä eduskunnassa. Eli olisiko eduskunnan pitänyt saada päättää siitä, että hyväksyykö Suomi GCM:n vai eikö se hyväksy.

Varmaan tiedät, että joissain maissa asia on viety parlamenttiin. Suomessa ei viety.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #16

Sinulta näytti jälleen menneen ohi keskeinen osa kommenttiani. Monismin takia tätä asiaa on käsitelty Alankomaiden ja Belgian parlamenteissa, Suomessa se oli tarpeetonta Suomen omaksuman dualismin takia.

Ja itse sinä kirjoitit, ettei Tavio ole muuta väittänyt.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #18

Ei oikeuskansleri puhunut mitään dualismeista eikä monismeista. Tuskin koko asia liittyy tähän mitenkään.

Asia vietiin parlamenttiin monissa maissa, kuten Latviassa, Virossa, Italiassa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #20

Huomaan, ettet ymmärrä mistä kirjoitat ja mitä kommentoit. Sekään ei ole epätavallista.

Katso OK:n vastauksen viimeinen kappale, siinä nimenomaan puhutaan dualismista.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #22

Perustuslain pykäliin viittaaminen. Suomen edustaman dualismin selityksen olen linkannut kommentteihini useita kertoja. Monistisissa maissa on aivan selvä, että minkä tahansa kv. asiakirjan käsittelyn tulee tapahtua niiden parlamenteissa, koska tuollaiset asiakirjat sitovat näitä maita pelkän hyväksynnän kautta. Näin Alankomaat, Belgia, osittain Ranska ja Saksa. En ole viitsinyt ryhtyä opiskelemaan aivan jokaisen valtion tapaa ottaa määräyksiä oikeusjärjestykseensä. Kyllä tässä hyvin pitkälle on ollut kysymys myös juridisesta sitovuudesta eri maiden osalta, vaikka asiakirjassa itsessään on maininta sen ei-sitovuudesta. Alankomaiden parlamentti mm. halusi siitä vielä erillisen maininnan.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #24

94 §:ssä lukee:

"tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia"

Tämä seikka oli myös Tavion kantelussa.

Minusta näyttää, että tuon perusteella GCM olisi pitänyt viedä eduskunnan käsittelyyn.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #28

Näyttää maan korkein laillisuusvalvoja olevan eri mieltä. Sinulla on tietenkin hyvät perustelut näkemyksellesi ja oikeuskansleria mittavampi kokemus tällaisista asioista?

Olen samaa mieltä oikeuskanslerin kanssa.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #30

Onko GCM siis mielestäsi velvoite vai ei?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #32

Miksi kysyt, etkö ymmärrä OK:n vastausta?

Et vastannut. Millä kompetenssilla olet eri mieltä OK:n kanssa ja miten perustelet?

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #33

Kysyn, koska OK:n perustelut ja päätös eivät tunnu oikeilta.

"Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia" https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907...

Haluaisitko nyt perustella, miksi OK:n päätös on oikea, vaikka GCM vaikuttaa olevan kansanvälinen velvoite (ainakin minun mielestäni) ja se on myös merkitykseltään huomattava?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #36

Sinun ”tunteesi” ei merkitse yhtään mitään. Sinä väität OK:n lausuntoa ”vääräksi”, joten perustele, miksi.

Minä olen asiasta samaa mieltä OK:n kanssa ja olen ollut alusta lähtien. Voin heittää tähän myös oikeuskansleria huomattavasti pitemmän kokemuksen kansainvälisten sopimusten tulkitsemisesta käytännön työssä, neljännesvuosisata.

”Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kansainvälisen oikeuden alaisuus merkitsee sitä, että tarkoituksena on tullut olla tarkoitus luoda kansainvälisen oikeuden alaisia velvoitteita. Jos tällaista tarkoitusta ei ole, syntynyt asiakirja ei ole valtiosopimus (Aust, Modern Treaty Law and Practice, Cambridge University Press 2013, s. 17). Asiakirjaan sisältyvän nimenomaisen maininnan sen oikeudellisesta sitomattomuudesta tulisi olla ratkaiseva sen suhteen, mikä asema asiakirjalle on ollut tarkoitus antaa (emt., s. 33).”

”...tässä globaalissa kompaktissa esitetään oikeudellisesti sitomaton yhteistyökehys [---]” (”this Global Compact presents a non-legally binding, cooperative framework [---]”)”

Lainaukset OK:n lausunnosta.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #39

Eli mielestäsi GCM ei ole kansainvälinen velvoite?

Näinhän 94 § sanoo. Se sanoo "kansainvälinen velvoite" eikä muuta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #41

Vastaa nyt jo, millä muulla kuin merkityksettömällä tunteellasi olet eri mieltä OK:n kanssa.

Ei tietenkään ole velvoite, muutenhan se olisi käsitelty eduskunnassa. Sinä lässytät ihan turhaa, et vastaa väitettäsi koskevaan vaatimukseen perustella se, vaan vaadit minua perustelemaan jotain, joka on jo perusteltu. Lopettaisit jankkaamisen ja tyytyisit nyt vaan siihen, etteivät sinun tietosi ja taitosi oikein riitä kumoamaan OK:n perusteluja, jotka ovat aivan samat kuin minun jo aikaisemmin kirjoittamani kommentit.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #44

Ihan maalaisjärjellä. Eiköhän nämä ole ymmärrettävissä, vaikka ei olisi oikeustieteen koulutusta.

Ok, sovitaan niin, että GCM ei ole kansainvälinen velvoite, niin asia on loppuunkäsitelty.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #49

Joo, ihan turhaan tein lisensiaatintutkinnon ja yli 25 vuotta töitä, ja hankin kokemusta, jotta olisin osannut asioita entistä paremmin. Huotari olisi maalaisjärjellä kyennyt hoitamaan joka ainoan yhteisyrityksen perustamisen ja siihen liittyvät sopimukset, cross-border fuusiot ja yrityskaupat, ja kaiken muun, kirjoittanut siinä sivussa pari investointiopasta ministeriölle ja sopeutunut kolmeen uuteen kulttuuriin. Ja mihin oikeuskansleria tarvitaan, laitetaan Makkonen tai Huotari itse sinne.

Harvemmin noin mitättömältä ihmiseltä tulee noin suurta puhetta.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #55

Aika naurettava kommentti, "mitättömältä ihmiseltä"?

Ei voi mitään, jotkut eivät kykene hankkimaan minkäänlaista sivistystä koko elämänsä aikana.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #57

Totta, vastauksesi kuinka hoitelet asioita maalaisjärjellä ja kumoat OK:n lausunnon sen avulla osoitti täydellistä sivistymättömyyttä.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #59

Ei kysymykseen, että onko GCM kansainvälinen velvoite, ole mitään yksiselitteistä vastausta.

Et ilmeisesti ymmärrä tätä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #62

”Non-legally binding” on aika hyvä ja yksiselitteinen vastaus.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #63

"Perustuslain 93 ja 94 §:n käsitteitä valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite ei ole perustuslaissa tai muussakaan lainsäädännössä määritelty (ks. UM:n valtiosopimusopas, s. 13). "

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #64

Sitä varten on oikeustiede, joka määrittelee monia sellaisia asioita, joita laeissa ei määritellä. Esimerkiksi tahallisuus ja tuottamus. Niitä ei ole määritelty maalaisjärjellä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #55

Ja mihin oikeuskansleria tarvitaan, laitetaan Makkonen tai Huotari itse sinne.

Jos noista pitäisi valita, niin Makkonen. Päätökset olisivat yhtä hatusta repäistyjä, mutta eipä tarvitsisi koskaan turhautuneeena lukea perustelua päätökselle.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #55

No se täytyy sanoa ettei Max Jussila ole mikään mitätön ihminen, ainakaan omasta mielestään.. Se asia ei ole jäänyt epäselväksi:)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #36

Miksi pitäisi perustella "miksi OK:n päätös on oikea"? Oikeuskanslerihan perusteli päätöksen perusteellisesti. Jos on samaa mieltä päätöksestä, eikä esitä varauksia, lienee selvää että allekirjoittaa myös perustelut.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #45

OK sanoi, että kansainvälistä velvoitetta ei ole määritelty:

"Perustuslain 93 ja 94 §:n käsitteitä valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite ei ole perustuslaissa tai muussakaan lainsäädännössä määritelty (ks. UM:n valtiosopimusopas, s. 13). "

Joten ei tuosta, että onko GCM kansainvälinen velvoite, ole olemassa käsittääkseni muita kuin mielipiteitä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #54

Mitä seuraa, jos GCM:n mahdollista velvoitetta ei noudata?

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #71

Ei OK tuollaista edes miettinyt. Sen sijaan tämän perusteella kyseessä voisi hyvinkin olla kansainvälinen velvoite, onhan Suomi hyväksynyt sen valtiona (valtion päämiehet paikalla):

"Valtiosopimusoppaan mukaan ”perustuslaissa tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena voidaan pitää vain sopimuksia tai velvoitteita, jotka sitovat Suomea valtiona. Siten esimerkiksi viranomaisten väliset sopimukset, joita ei tehdä hallituksen nimissä ja joissa sovitaan viranomaisten välisen yhteistyön yleisistä toimintalinjoista tai yhteisistä tavoitteista, eivät ole perustuslaissa tarkoitettuja valtiosopimuksia tai muita kansainvälisiä velvoitteita.” (s. 14)"

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #74

Minkälainen velvoite on sellainen, joka ei velvoita? Alkaa olla hieman väsyttävää vastailla.

Asiakirja, jossa sanotaan, että se ei sido, sitä ei allekirjoiteta eikä ratifioida, ja se olisi velvoite? Mihin tuo asiakirja sitoo Suomea valtiona, kun se on ei-sitova? Kuperkeikkoja saat tehdä ennen kuin saat siitä sitovan. Asiakirjan sisältö määrää sen sitovuuden.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #75

Suomi on sitoutunut ja hyväksynyt sen valtiona, joten samalla on tullut myös velvoite, ainakin moraalinen, noudattaa tätä sopimusta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #80

Miten velvoite syntyy? Tarvitsisikohan tähän juridiikkaa avuksi?

Sinä jaksat jankuttaa, kuinka ei-sitova asiakirja velvoittaa, mutta et pysty perustelemaan, miksi se velvoittaisi ja mihin se velvoittaa. Mitä jos valtio ei tuota olematonta velvoitettaan täytä, mitkä ovat sanktiot?

Koskaan urani aikana en ole törmännyt velvoitteeseen, jonka noudattamatta jättämistä ei olisi sanktioitu. Nyt sinä yrität sellaista luoda, mutta minä lähden ulos.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #83

Sitten, jos/kun hallitus ensimmäisen kerran vetoaa tähän sopimukseen, esim. sanoen näin: "olemme sitoutuneet GCM:ään", onko kyseessä kansainvälinen velvoite?

Jos ei ole velvoite, niin miksi hallitus vetoaisi siihen?

Myönnnätkö olleesi väärässä, jos hallitus vetoaa koskaan tähän sopimukseen?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #86

Jos hallitus vetoaa johonkin asiakirjaan, niin ei se tarkoita, että asiakirja olisi sitova. Jos hallitus vetoaa tähän asiakirjaan, ja väittää sitä sitovaksi, se on väärässä. Sellaista hallitusta ei tule, joka väittäisi tätä sitovaksi.

En ole väärässä, en ole tämän asian suhteen ollut väärässä kertaakaan. Sinä olet väärässä suurimman osan ajasta velvoite-höpinöinesi.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #93

Se tulee joka tapauksessa vetoamaan tähän ja toimimaan niin kuin se olisi velvoittava.

Jolloin se itse asiassa, tosiasiassa, käytännössä, on.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #74

En minä kanslerilta kysynyt, vaan sinulta. Mitä seuraa, jos GCM:n ”velvoitetta” ei noudateta?

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #79

Kysy hallitukselta. Hehän tähän sopimukseen tulevat vetoamaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #87

Kommentissasi on sellainen looginen ongelma, että hallitus ei sano GCM:n velvoittavan, mutta sinä sanot. Eikö silloin ole luonnollisempaa tiedustella asiaa sinulta? Kerro nyt vain näkemyksesi, kun kerran oli käsitys velvoittavuudesta.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #88

Hallitus sanoo, että he ovat sitoutuneet GCM:ään, joten he tulevat sitä noudattamaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #89

Entä sitten? Nyt kyse oli siitä, mitä ”velvoitteiden” noudattamattomuus aiheuttaa. Tämä hallitus ei enää valkovuokkoja näe.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #90

Ei sillä ole merkitystä, mitä noudattamattomuus aiheuttaa. Ehkä se aiheuttaa häpeää, vaikka.

Pointti on, että sitä tullaan noudattamaan, koska siihen on sitouduttu.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #91

Jankkaat aivan turhaan. Et edes ymmärrä, mikä velvoite on. Ja väistät jokaisen kysymyksen, koska et pysty vastaamaan. Hyvästi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #91

Ilmeisesti pääsimme yhteisymmärrykseen, ettei mitään velvoittavuutta ole. Tai ainakaan mitään seuraamusta velvoituksen noudattamattomuudesta emme pystyneet, edes yhteisvoimin, tunnistamaan. Sen kun noudatetaan, tai ollaan noudattamatta. Kyllä kai perussuomalaisetkin ”noudattavaisivat” nuivaa manifestia, jos olisivat vallassa?

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #99

Hiusten halkomista.

Pääseehän niistä "velvoittavista" sopimuksistakin eroon, sen kuin eroaa niistä sopimuksista. Vaikka Geneven sopimuksesta.

Mutta ei niin tapahdu.

Mitähän sanktioita muuten tulee, jos Geneven pakolaissopimusta ei noudata?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #102

Suomessa ainakin joutuu oikeudessa vastaamaan tekosistaan, miten niin?

Miksi kirjoittaisit kymmenen kommenttia asiasta, jota pidät hiusten halkomisen? Ei virheen myöntäminen satu. Kannattaa kokeilla.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #105

?

Mitä sanktioita tulee joidenkin kansainvälisten sopimusten rikkomisesta, vaikka Geneven pakolaissopimuksen?

Osaatko sanoa? Itsehän kysyit sanktioista, joten kai sinulla on nyt tähän vastaus, kun olet sanktioiden erikoismies?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #106

En minä ole mikään sanktioiden erikoismies. Kunhan ihmettelin millä tavalla kertomasi velvoittavuus ilmenee.

Juurihan sanoin. Etkö ole kuullut virkavelvollisuuden rikkomisesta (RL 40:9)?

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #109

No tuota nyt ei tietenkään tarvitse toimeenpanna, jos Suomi valtiona päättää olla noudattamatta jotain kansainvälistä sopimusta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #110

Tuolla logiikalla mistään ei ole mitään seuraamuksia. Eiköhän tämä ollut tässä. Kiitos keskustelusta.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #113

No ei ainakaan sanktioita näistä välttämättä tulekaan.

Millaisia sanktioita Saudi-Arabia on saanut, kun ei ota pakolaisia?

Ei Saudi-Arabiaa ole tuomittu edes missään oikeudessa tästä asiasta. Tai haastettu oikeuteen.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #127

Jeesus, on taas mallikasta. Jos ei asiakirjassa ole sanktioita määrätty, eikä niitä ole kansallisessa lainsäädännössä, joka on laadittu asiakirjan pohjalta, niin mistä ihmeestä niitä tulisi?

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #129

No kerro tuo Max Stenbäckille, älä minulle.

Hänhän ne sanktiot tähän keskusteluun toi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #130

Näyttää siltä, että jonkinlainen taju juridiikasta auttaa ymmärtämään näitä asioita. Sinulta se puuttuu täysin.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #131

Itse et tunnu ymmärtävän juuri koskaan, mistä keskusteluissa on kysymys.

Se on näkynyt tämän koko GCM-keskustelun ajan.

Nytkään et ymmärtänyt, että minä itse kyseenalaistin näiden sanktioiden tuomisen keskusteluun.

Sitten vielä kehtaat hyökkäillä henkilökohtaisuuksin muita vastaan, vaikka se olet sinä, joka et ymmärrä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #132

Se on hyvä, että sinä ymmärrät, se riittää sinulle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Ja periaatteen vuoksi vielä se kohta, jossa oikeuskansleri käsitteli monismin ja dualismin vaikutusta.

Sillä, että joissain valtioissa valtiosääntö mahdollisesti vaatii tämänkaltaisen asiakirjan käsittelyä parlamentissa, ei ole merkitystä arvioitaessa asiakirjan valmistelua ja käsittelyä Suomen perustuslain vaatimusten kannalta.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #14

Olethan Max itsekkin sanonut sitä poliittisesti sitovaksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #81

Mitä se sellainen poliittinen sitovuus on? Mitenkä minä tuollaisen olisin ilmaissut, kerro nyt kun seuraat kommenttejani?

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #84

Tässä on suora lainaus kommentistasi:

"Et näytä ymmärtäneen. Kysymys on ollut väitteistä, että GCM-asiakirjasta jotenkin automaattisesti (”tulkinnan kautta” kuten eräs persu viisaasti kirjoitti) tulisi juridisesti sitova. Tähän olen puuttunut ja on selvää, että näin asia ei tietenkään ole. Se vaatii huomattavasti muita toimenpiteitä ja eduskunnan lainsäädäntötahdonilmaisun. Ensimmäinen toimenpide olisi ratifiointi. Nyt kunsitä ei ratifioida, niin mitään sitovuutta, poliittista lukuunottamatta, ei kerta kaikkiaan synny. Poliittinen sitovuus on täysin olematon tekijä"

http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #107

Upeasti argumentoitu Rajamäki, ”täysin olematon tekijä”. Olet tänään vielä tavallistakin skarpimpi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #107

Ymmärrätkö sinä, mitä tarkoitin, kun kirjoitin ”poliittinen sitovuus on täysin olematon tekijä”? Ilmeisesti et. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että edes poliittista sitovuutta ei ole. Mitään sitovuutta ei ole, sitovuus on nolla, zilch, zero...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #107

Huomaan, että olet saanut suomea yhtä huonosti ymmärtävän suosittelijan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #115

Tuolla suosittelulla on kuitenkin suuri arvo. Sen kun saa blogaukselleen tai kommentilleen, tietää kirjoittaneensa sekavaa soopaa, tai paikkansapitämätöntä potaskaa.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #118

Ai omasta mielestäni sen suosituksen saa yleensä isänmaallisiin kirjoitukseen. Mutta uskon erittäin hyvin sinä ja komppaajasi pidätte isänmaalisuutta sekavana sopaana, koska olette tukemassa tälläisiä sopimuksia. Lisäksi olette erittäin mielellänne kaikkein isänmaallisimman puolueen kimpussa, vaikka muiden aivopieruja nostetaan usein jopa poimituimpien kirjoitusten joukkoon.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #115

"Huomaan, että olet saanut suomea yhtä huonosti ymmärtävän suosittelijan."

Yllä oleva komettini:

"Olethan Max itsekkin sanonut sitä poliittisesti sitovaksi"

Johon vastaat

"Mitä se sellainen poliittinen sitovuus on? Mitenkä minä tuollaisen olisin ilmaissut, kerro nyt kun seuraat kommenttejani?"

Johon minä annan vastaukseni lainaten suoraan aikaisempaa tekstiäsi

"Et näytä ymmärtäneen. Kysymys on ollut väitteistä, että GCM-asiakirjasta jotenkin automaattisesti (”tulkinnan kautta” kuten eräs persu viisaasti kirjoitti) tulisi juridisesti sitova. Tähän olen puuttunut ja on selvää, että näin asia ei tietenkään ole. Se vaatii huomattavasti muita toimenpiteitä ja eduskunnan lainsäädäntötahdonilmaisun. Ensimmäinen toimenpide olisi ratifiointi. Nyt kunsitä ei ratifioida, niin mitään sitovuutta, POLIITTISTA LUKUUNOTTAMATTA, ei kerta kaikkiaan synny. Poliittinen sitovuus on täysin olematon tekijä"

Kommenttini keräsi vielä kaksi suositusta, se johtuu varmasti siitä, että sinä suosittelijasi ette ymmärrä kunnolla suomea. Onko suomenkieli päässyt Kiinassa unohtumaan?

Kaiken muun lisäksi sinulla on vielä huono muisti. Et muistanut mitä olit kommentoinut aikaisempaan Tavion blogiin, jossa hän myös piti sopimusta poliittisesti sitovana.

Sinun komenttisi aikaisempaan Tavion blogiin.

"Tavio tietää juristina aivan varmasti, että dokumentin sitovuuden määrää sen sisältö, ei otsikko"

http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-...

Eli annat siis selvästi ymmärtää tuossa kommentissasi, että Tavio väittäisi virheellisesti GCM:n olevan poliittisesti sitova.

Olet siis pelkkä paskanjauhaja, jonka tarkoituksena vain häiritä GCM-keskustelua.

Paljon kertoo sekin kun kysyin mielipidettäsi omassa blogissasi GCM-asiakirjaan sanoit, ettei se liity aiheeseen. Myöhemmin hän kuitenkin vastasi samassa ketjussa kysymykseeni Dublin sopimuksesta. Myöhemmin itse kerroit, ettet suostu kertomaan mielipidettäsi sopimuksesta, vaikka keskustelet siitä jatkusvasti. Vaikuttuttaa erittäin hämärältä touhulta:)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #137

Kuka sinun puolestasi laati tuon pölhökommentin, nimittäin itse et olisi kyennyt kerralla kirjoittamaan noin pitkää luritusta täyttä hölynpölyä?

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #138

Vastaat aina tuohon tyyliin, kun pystyn osoittamaan paska puheesi..

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #141

Oletko täysin varma, ettei turhautumiselle ole olemassa vaihtoehtoista selitystä?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #141

Et sinä ole osoittanut yhtään mitään. Viisaampi ymmärtäisi tuon.

Yrjö Koskinen

Eihän kukaan ole missään edes sitä epäillyt. Ethän vain ole itse keksinyt koko väitteen.
Kaikki ovat olleet huolissaan vain miten siihen suhtaudutaan tulkevaisuudessa ja aletaanko jopa lakeja sovittelemaan sopimuksen mukaisiksi. Myös julkisen käsittelyn puolesta on sopimuksen hyväksymistä vastustettu.
Villehän vain teki kyselyn, että onko asiassa noudatettu perustuslakia. Minua kiinnostaa, että jos ja kun aletaan lakeja muokkaamaan sopimusten mukaisiksi, niin tuleeko silloin perustuslaki vastaan vai tehtiinkö tällä lakiin sitoutumattomalla sopimuksella perustuslain kierto kun ei julkista käsittelyä sallittu.
Suomi ja Eurooppa kiehuu jo ilman tätä sopimustakin ja kyllä tämä oli jälleen bensaa liekkeihin, mitä ei todellakaan olisi tarvittu.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Katsoin noiden kommenttien aikaleimoja. Suunilleen kaikki, jotka ovat sitä mieltä, että kaikki on hyvin, ovat kommentoinneet täällä tunteja sen jälkeen kun julkaisit oman kommenttisi.
Tätä sinun kommenttisia ei ole kommentoitu, koska tässähän on se jutun pihvi.
Yrittävät selittää, että heidän kristallipallossaan näkyy tulevaisuus ja ehdoton totuus. Kysehän on nimenomaan siitä, mitä tapahtuu esim. seuraaavan viiden vuoden aikana. Onko tämä paperi jossakin arkistossa vai elääkö se omaa aktiivista elämäänsä eri politikkojen käsissä?
Jokainen voi itse funtsia mikä on todennäköisempää. Tuskin tätä paperia on hiottu vuosikaupalla, jotta sillä saataisiin "kiva lisä arkistoon".

Henry

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #121

Ei kukaan viitsi kommentoida keksityn profiilin kirjoituksia: Johnny Weissmullerin kuva, copyright Getty Images.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Myöskin Veikko Huuskan kommentti #13
http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265658-...
selventää tätä mahdollista tulevaisuusskenaariota ja mahdollisia riskejä.

Henry

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Tällä apinoiden kuninkaan kommentilla on monta suosittelijaa.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

YK:n ihmisoikeusjulistuksessa todetaan:

..."Heille on annettu järki ja omatunto"...

Persujen kohdalla uudestaan ja uudestaan tuntuu kuin kannattajilta puuttuisi ensin mainittu ja persuedustajilta jälkimmäinen.

Ja monesti tuntuu, että puuttuu molemmilta molemmat...

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Huvittavaa tässä on se, että kukaan ei osaa vieläkään kertoa, mitä lisäarvoa sopimukompaktiksella, siis GCM:llä edes olisi Suomelle. Kukaan ei sitä tiedä. Silti monien mielestä GCM on tärkeä. Itse en ole keksinyt ainuttakaan järkevää syytä miksi siinä pitäisi edes olla mukana.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Janhunen, ymmärrän hyvin, ettet ymmärrä. Mutta minäpä yritän avata asiaa.

Pakolaisongelmat ovat kansainvälisiä ongelmia

Suomi tai mikään muukaan maa ei voi suojautua pakolaisilta rajojaan sulkemalla. Ajatellaanpa skenaariota, jossa vaikkapa Venäjä alottaisi uudelleen suomalaiskansojen joukkoteloitukset ja massatuhonnan. Tuollaista Venäjältä Suomeen suuntautuvaa pakolaisaaltoa emme voisi ratkaista sulkeutumalla. Viimeistään kansainvälinen paine pakottaisi meitä aukaisemaan rajan ja päästämään ihmiset pakoon.

On täydellistä pään hautaamista puskaan valehdella kansalaisille, että rajat kiinni -politiikalla voisimme väistää velvoitteemme. Se voisi kuvitella toimivan vain tilanteessa, jossa lähtömaa ei ole välitön naapurimme tai naapurimme välitön naapuri.

Pakolaisongelman globaali luonne

Pakolaistulva kohdistuu suurimmalta osin ongelma-alueen välittömään naapurivaltioon. Jos naapurivaltio on pieni, köyhä tai epävakaa, sen kyky kantaa suurten väkijoukkojen maahantuloa. Naapurimaasta voi tulla kauttakulkumaa. Naapurimaa ei yksin voi kantaa taakkaa missään tapauksessa, taakanjakoa tarvitaan.

Yhteisymmärrystä tarvitaan

GCM -asiakirjan tärkein merkitys on siinä, että asiakirjalla on ilmaistu yhteisymmärrys, jonka pohjalta neuvotellaan käytännöistä. Muunmuassa henkilön palaaminen lähtömaahansa on turvattava, kun vaaratilanne on ohi tai kun turvapaikan edellytykset eivät täyty.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Venäjällä on niin tiukka rajavalvonta, ettei sieltä monikaan pääsisi läpi. Sitä paitsi suomalaisugrilaiset kansat varmasti sopeutuisivat hyvin tänne, kuten myös venäläiset. Toisin kun afrikasta ja lähi-idästä tulleet. Sitä paitsi jos niillä alueilla tulee kriisejä he sopeutuvat takuulla sinne paremmin, kuin tänne. Minulle käy kyllä, että Suomi lähettää kriisialueille apua.
Mutta en halua tehdä näissä asioissa yhteistyötä suurvaltojen kanssa, joita johtaa Merkelin ja Macronin kaltaiset ihmiset. Uskon, että moni muu on saa mieltä ja tästä johtuu GCM:n vastustus.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

#51: Siinä oli pitkät rivit Niemeläisen omia mielipiteitä, mutta ei oikein mitään konkreettista eikä varsinkaan vastausta kysymyksiin mitä lisäarvoa GCM toisi Suomelle ja miksi GCM:ssa pitäisi edes olla mukana.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #60

Niin kuin kommenttini aluksi kerroin, etten ylläty ettei Janhunen ymmärrä.

Siinä oli vastauksia kysymyksiisi. Ja niin kuin suurin osa täällä esitetyistä kommenteistani ja blogeistani, nämä perustuvat omiin näkemyksiini. Voit vapaasti kutsua niitä mielipiteiksikin.

Ilman kansainvälistä sopimista asiat eivät etene. Eivät vaikka Perssuomalaiset sanovat, että rajat kiinni jotain ratkaisisi.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #135

"Ilman kansainvälistä sopimista asiat eivät etene. Eivät vaikka Perssuomalaiset sanovat, että rajat kiinni jotain ratkaisisi"

Se ratkaiseen ihan riittävästi nimittäin oman maahanmuuttopoliitiikkamme ongelmat. Muiden maailman ongelmien ratkaiseminen ei kuulu meidän vastuullemme. Eikä sillä ole mitään merkitystä mitä pieni perseaukinen valtio pohjoisessa tekee maailan ongelmien eteen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Der Spiegel on haastatellut kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa Frank Schorkopfia tässä puheena olevan ns. GCM-paperin johdosta (Global Compact for Migration).

Professori Timo Vihavainen ruotii Schorkopfin haastattelua ja hänen siinä sanomaansa tämänpäiväisessä blogissaan, jonka nimeksi hän on muotoillut "Joutavan paperin johdosta".

Näin Vihavainen:

"Schorkopfin mielestä puhutun kaltaisella sopimuksella on niin sanotun pehmeän lain voima ja se tarkoittaa, että se voi pesiytyä oikeusjärjestykseen ja saada velvoittavia muotoja.

Sitä paitsi paperi sisältää runsaan joukon kaikenkarvaisia väittämiä ja suosituksia, joilla on selkeä ideologinen sisältö ja suuri mahdollinen merkitys. Asia riippuu ilmeisesti siitä, miten niitä käytetään.

Sopimuksessa esimerkiksi väitetään kaikkien hyötyvän muuttoliikkeestä ja annetaan ymmärtää, että ne, jotka ovat eri mieltä, ovat vain huonosti informoituja. Asian varjopuolet sivuutetaan, vaikka niitä on Saksan kaltaisissa vastaanottajamaissa yllin kyllin tarjolla.

Paperissa painotetaan joka kohdassa siirtolaisten oikeuksia, ottamatta huomioon, että sitä kautta saatetaan päätyä vastaanottajamaiden omien kansalaisten oikeuksien polkemiseen.

Paperissa itse asiassa kerrotaan ikään kuin päätettyinä asioina sellaista, mikä on kiistanalaista ja kuuluisi kunkin maan lainsäätäjän päätettäväksi. Sellainen on vaikkapa velvoite järjestää vakituisia muuttomahdollisuuksia myös muuttajien perheille.

Koko paperi on lyhyesti sanottuna vaarallinen vipusin, joka voi vaarantaa Saksan oikeudet päättää omista asioistaan. Maa asetetaan ”jaettuun vastuuseen” tietyistä asioista riippumatta siitä, miten se itse niitä voisi kukaties haluta arvioida.

Huomiota herättää myös, että paperia nimitetään ”virstanpylvääksi” eikä suinkaan ”päätöslauselmaksi”. Tämähän viittaa siihen, että seuraavia askeleita on tulossa ja kenties niitä jo suunnitellaan… "

Koko blogi (tiistai 11. joulukuuta 2018) luettavissa täällä;
http://timo-vihavainen.blogspot.com/2018/12/joutav...

*

Erittäin painavaa pohdintaa.

Jatkoa:
https://kreidfeuer.wordpress.com/tag/frank-schorkopf/

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hehheh, vai ei GCM ole sitova? Olipa yllätys...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tavio taisi ymmärtää, kun oikeuskansleri siitä hänelle kertoi.

Tommi Mäkinen

JOULU 17
STOP GCM -miekkari
Eduskuntatalo
Maanantaina 17. joulukuuta 2018 klo 14.00 – 18.00

Tää on vissii Reformin järjestämä, ja itte ain persuja äänestänyt, mutta Kansanmielisyys yhdistää <3

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mitähän hyötyä siitä olisi, ellei halua johonkin kuvaan.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Joo ja Soinin nyt ainakin olisi pitänyt jäävätä itsensä kyselytunnilla kun on ulkoministeriössä töissä. Kyllä tämä on kamalaa eikä siitä saatu välikysymystäkään aikaseksi, ihan hirveetä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

GCM-sopimuksen valmisteluista, tiedottamisesta ja päättämisestä voidaan ainakin päätellä ettei valtiojohtomme demokratiaa kannata ja media on täysin hallituksen ohjauksessa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ja Suomen perustuslaki on epädemokraattinen, kun kaikki tässä asiassa on mennyt sen mukaisesti.

Yrjö Koskinen

Olisiko perustuslaki kieltänyt julkisen käsittelyn?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #40

Ei, mutta persut eivät sitä näyttäneet haluavan valiokuntatyöskentelystä päätellen.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Global Compact on Migration eli GCM ei ole sopimus, ei velvoita muuttamaan lainsäädäntöämme eikä sitä allekirjoita yksikään maa. Se vain hyväksytään YK:ssa yleiseksi ohjenuoraksi. Perussuomalaiset huomasivat eurooppalaisen äärioikeiston nettisivuilta vasta useamman valiokuntakäsittelyn ja niissä vaikenemisen jälkeen, että sitä pitää vastustaa. Huhtasaaren kaltaiselta nettisössöttäjältä nyt ei muuta voinut odottaakaan, mutta lakimiehen luulisi ymmärtävän.

Käyttäjän PerttiAkkanen kuva
Pertti Akkanen Vastaus kommenttiin #43

Joo, minäkin olisin luullut, että lakimies ymmärtää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yritä nyt Jussila kuunnella järkipuhetta joka pyrkii näkemään kokonaisuuksia ja kuvaamaan todennäköisyyksiä empiiristen havaintojen pohjalta tuon onnettoman saivartelusi sijaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #61

Makkonen, miksi ylipäätään otat tällaiseen asiaan kantaa? Sinä et kommenteistasi päätellen ole kyennyt tutustumaan yhteenkään asiaan, jota olet kommentoinut. Ihan mukavaa, että mainitsit empirian, johon tuo perehtymättömyytesi havainnointi perustuu. Ymmärrän, että asiat ovat vaikeita ja yksityiskohtien selittäminen on sinulle saivartelua, koska et oikein jaksa keskittyä niihin. Se kuitenkin kannattaisi, koska niiden kautta saattaisit ymmärtää kokonaisuuksia, joiden hahmottaminen on sinulle ilmeisen vaikeaa.

Käyttäjän Reino kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #65

Max, mielestäni sinä tunnet lakipykälät ja olet ollut täällä oikeassa niiltä osin, mitä keskustelu on koskenut.

Koska itse en ole minkään sortin lainoppinut (enkä persukaan) ja koska tunnen epäluottamusta EU: hun liittovaltiona, jonka jäsen Suomi on, kysynkin sinulta ilman sarvia ja hampaita: Pystyykö EU nykymuotoisena tekemään GCM: n pohjalta liittovaltiota koskevia omia lakeja, joiden pohjalta se voi velvoittaa jäseniään avoimmuuteen mm. maahanmuuto- ja perheenyhdistämisasioissa?

Odotan vastaustasi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #116

Ei voi. EU voi antaa sitovia asetuksia ainoastaan sen yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvassa asiassa. Maahanmuutto ja siirtolaispolitiikka eivät ole tällaisia, ne eivät kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

Käyttäjän Reino kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #117
Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Jos GCM on pelkkä ohjenuora, miksi se pitää käydä erikseen hyväksymässä Marokossa? Miksei sitä vain lähetä maiden hallituksille luettavaksi? Tätä taustaa vasten on erittäin vaikea uskoa, ettei se olisi poliittisesti sitova. Paljostako lyödään vetoa, että siihen tullaan vielä vetoamaan tyyliin "kansainväliset sopimukset velvoittavan meitä"?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Entä sitten? Eikö tuollainen vetoaminen mielestäsi kuulu sananvapauden piiriin? Senkun vetoaa, vaikka Aku-Ankkaan halutessaan. Eduskunnan täysistunnossa kannattanee kuitenkin "sopimukseen" vetoamiselta pidättäytyä [sitovuuden osalta], sillä joku edustajakolleega kuitenkin vetää "muunnellun totuuden puhumisesta" herneen nenään.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Voihan sitä sanoa sitovaksi poliittisesti sitovaksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #69

Sen kun sanoo vaan. Voi Aku-Ankkaa tai nuivaa manifestiakin sanoa poliittisesti sitovaksi

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #73

Paitsi että Aku Ankka ei sitä ole kenellekään, mutta nuiva manifesti on sellainen persuille.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #78

En olisi tuosta varma. Aku-Ankka on täynnä elämänviisauksia. Hienoa kuitenkin, että pääsimme yhteiymmärrykseen siitä, että poliittisen velvoittavuuden määrittelee kukin itse.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Eihän sillä ole mitään merkitystä jos sinä "vetoat" sellaiseen mutta kun ministeri tekee päätöksen sen perusteella että kansainväliset sopimukset velvoittaa niin silloin sillä on merkitystä, vaikka ne ei velvoita niin vedotaan että velvoittaa. Vaikea vissiin ymmärtää näin yksinkertaista asiaa.
Näin on tapahtunut useasti ja tulee tapahtumaan entistä useammin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #77

Miten se että ministeri vetoaa velvoittavuuteen, uskoaksesi vaikuttaisi perussuomalaisen kansanedustajan äänestyskäyttäytymiseen?

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #85

Ministeri pystyy tekemään paljon päätöksiä joista ei äänestetä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #92

Niin? Ajattelitko hänen sisäisessä dialogissaan vetoavan GCM:ään ja toimivan vakaumuksensa vastaisesti?

Käyttäjän PerttiAkkanen kuva
Pertti Akkanen

Oikein hyvä Ville, että tähän on nyt saatu tällainen vakuutus. Nyt sitten huolehdittava, että ei-sitova ei jatkossakaan muutu sitovaksi.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Tulivain mieleen eihän Eu äänestyskään pitänyt olla äänestys eurosta,mutta kuitenkin se lopulta oli sellainen.

http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1478...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kun tällä paperilla ei ilmeisesti ole mitään vaikutusta lainsäädäntöön ja lakien tulkintaan, niin se voidaan aivan hyvin unohtaa arkistoihin ja kopioita voidaan käyttää valtioneuvoston vessoissa takapuolen pyyhkimiseen.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Kyllä tällä sopimuksella on merkitystä lainsäädäntöön, sillä tämä on poliittisesti erittäin velvoittava. Suomen suvakki enemmistöinen eduskunta tulee joka pykälän hyväksymään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mitä ”pykälää” pidät pahimpana ja mihin se velvoittaa?

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #101

Se "pykälä" jossa uusia turvallisia reittejä näille "siirtolsisille" perustetaan on mielestäni pahimpia, tarkoittanee jopa laivakuljetuksia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #125

Puhumattakaan lentoreiteistä. Milläs ne maahanmuuttajat muuten liikkuisivat, kuin kulkuvälineillä? Pitäisikö maahanmuutto sallia vain kävellen tai uiden tapahtuvana?

Ettei tuo kuitenkin liittyisi oleskelulupien hakuprosesseihin ja kriteereihin, ennemmin kuin fyysisiin matkustustapoihin? Minusta olisi hyvä, etteivät ihmiset tulisi perusteettomin toivein hakemaan turvapaikkaa, kun eivät muuta keinoa keksineet.

Mitä ovat "siirtolaiset"? GCM käsittääkseni koskettaa nimenomaan siirtolaisia, kun erikseen mainitaan ettei siinä käsitellä pakolaisia/turvapaikanhakijoita.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

"Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin.

GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana.

Seuraavan hallituksen ei ole pakko noudattaa sopimusta ja se voi halutessaan irtaantua GCM-sopimuksesta."

Hienoa, teidän pitää muistuttaa siellä Eduskunnassa seuraavaa hallitusta "ei sitovuudesta" herkeämättä, kun seuraavan kerran rajallemme ilmestyy heeboja norkoilemaan lihapatojen ääreen.

Myö muistutetaan näitä Usarin bloggaajia herkeämättä, ettei meitä sido mikään sopimus ottaa vastaan näitä ihmisiä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Seuraava hallitus päättää suhtautumisesta ja vaaleissa valitaan demokraattisesti eduskuntaan puolueet joista sitten hallitus muodostetaan.

Älkää sitten itkekö seuraavan eduskunnan päätöksiä, sillä kansa on sen valinnut.

Uskoisin kuitenkin, että persut jatkavat tätä vaikuttamista täällä blogeissa :)

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Hyvä, että oikeuskanslerin kannanotto saatiin. Konsensuspuolueista muodostetut hallitukset tulevat noudattamaan GCM-asiakirjan kirjauksia viimeisen päälle, mutta nyt oppositiolle jää sentään erittäin hyvin perusteltu mahdollisuus kritisoida politiikkaa. Toivoa sopii, että jossain vaiheessa äänestäjätkin tulevat järkiinsä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Totta ihmeessä tulevat ”noudattamaan” kannattamiaan periaatteita. Luulisi sellaisen olevan kunniaksi kenelle tahansa poliitikolle. Eivät kai he kaikki ole väyrysiä?

Susanna Lehtinen

Jos tuo lappu ei ole millään tavalla sitova, tai velvoittava, niin miksi sellaista tarvitsee edes allekirjittaa? Kyllä sellainen lippunen, jota lähdetään oikein toiseen valtioon alleriipustamaan merkitsee takuulla muutakin, kuin sen, että huvikseen vaan nyt haluttiin laittaa nimi johonkin yhdentekevään lippulippuseen. Tästä(kin) asiasta kuulemme vielä, sanon minä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Vielä hurjempaa on, että sinne mentiin ilman että kukaan raapustaa nimeään lappuseen. Sellaista se ihmisen toiminta on, että kun on pitkään väännetty jotain yhdessä, saavutusta kokoonnutaan yhdessä juhlistamaan.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Eikös siellä painettu äänestysnappia juu tai ei. Kaippa tuosta jää jälki johonkin, josta YK tietää kuka on milläkin motiivilla liikkeellä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #108

Äänestys suoritetaan yleiskokouksessa New Yorkissa aikanaan. Älä turhaan hätäile, kyllä tuosta vielä päätöskin tehdään.

Kaippa oli toki paikalla, kuten Salekin.

Käyttäjän kostiainenpertti kuva
Pertti Kostiainen

Tämä touhu on ennaltaehkäisevää. (sitä ei lakimiehet tajua)
Kun asia tuodaan julkisuuteen joutuu päättäjät ottamaan siihen kantaa ja kun he sanovat ettei se sido mihinkään ja sillä ei ole vaikutusta niin sitten myöhemmin he eivät voi mennä sen taakse ja sanoa "emme mahda mitään kun kv sopimukset"

Ilkka Huotari

Kyllä, siksi tämä päätös oli jopa parempi, kuin se, että asia olisi viety eduskuntaan.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus oli pitkälti USA:n luomus mutta siitä huolimatta maa ei ole muistaakseni vieläkään ratifioinut Lasten oikeuksien sopimusta.

Tuskin GCM:n kohdalla käy sen hullummin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset