Ville Tavio

Hallitus ajaa yhä pakkotaakanjakoa

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa 1.7.-31.12.2019. Pääministeri Sipilän hallituksen keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Suomen puheenjohtajakaudelle on maahanmuuton osalta "uudelleensijoittamisen edistäminen EU:n keskeisenä työkaluna".

( https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2019-AK-239448.pdf )

Keskusta, kokoomus ja soinilaiset yrittävät siis yhä edistää turvapaikanhakijoiden taakanjakoa EU-jäsenmaiden kesken. Tästä käytännössä on kyse myös silloin, kun uudelleensijoittamisella tarkoitetaan siirtoja suoraan pakolaisleireiltä (suunnitelluissa EU:n maihinnousukeskuksissa tai kiintiöpakolaisjärjestelmässä).

Aiemmin Suomi meni Timo Soinin (loik.) ajamalla tavalla yhtenä harvoista valtioista ottamaan sisäisin siirroin turvapaikanhakijoita. Joukossa oli mm. Italiasta tulleita eritrealaisia, joilla ei pitäisi olla Suomeen mitään asiaa, mutta Suomi antoi kaikille sisäisin siirroin tulleille ohituskaistan ja turvapaikan.

Pakolaiskiintiön kasvattaminen, siirtolaisten uudelleensijoittaminen (resettlement) ja sisäiset siirrot (relocation) ovat teknisesti eri asioita, mutta niistä puhutaan jatkuvasti ristiin rastiin. Oleellista on kuitenkin, että kaikkien lopputulema on Suomelle sama: lisää elintasopakolaisia.

Sisäiset siirrot keksittiin alun alkaen, jotta myös kansallismielisemmät Itä-Euroopan maat saisivat maistaa EU:n suomaa monikulttuurisuutta vastoin tahtoaan.

Miksi EU:n täytyy tuputtaa elintasopakolaisia niillekin maille, jotka eivät sellaisia Suomen hallituksien tavoin kaipaa?

Ratkaisu hallitsemattomaan siirtolaisuuteen ei ole turvapaikkaturistien pakolliset siirrot, jotka vain kasvattavat ongelmaa.

Ratkaisu on antaa jokaisen EU-maan päättää itse, keitä EU:n ulkopuolisia kansalaisia se tahtoo maahansa päästää.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Ovatko Sipilä ja kumppanit aivan varmoja siitä, että heidän on oltava rähmällään Brysselin edessä? Ja ymmärtävätkö he täysimääräisesti idealisminsa seuraukset?

Ohessa on surullista kuvaa Ranskasta, siellä 1990-luvun alussa työskennelleen lähtetystyöntekijän kuvaamana:

“Mimosat ovat kukkineet Provencessa jo pitkään, kirsikkapuut ovat parhaillaan täydessä terässä. [Marseillen] Bellevuen korttelin pihoilla ei kuki mikään, muutama kaluttu puu odottaa muovipussin riekaleet oksillaan myöhempää kevättä puhjetakseen vihreäksi. Sosiaalikeskus tekee tutkimusta alueen hygieniasta. Täytän lomakkeita naisten ompelupiirissä. Mikä alueenne siisteysongelmista häiritsee teitä eniten? Pankaa tärkeysjärjestykseen seuraavat: hajut, paperit, jätteet, seinätöherrykset, parasiitit (suluissa: rotat, torakat), muut (tarkentakaa). Kukaan ei tiedä, mikä on parasiitti, ennen kuin selitän.

Fatman mielestä pihoilla lojuvat jätteet ovat pahinta kaikesta. Kun vieraita tulee kylään, on häpeäksi koko alueelle, kun he kompastelevat tullessaan perunankuoriin, käytettyihin vauvanvaippoihin, muovipusseihin, vaatteenriekaleisiin, tyhjiin säilyketölkkeihin ja paperiroskaan. Aischa on saanut neljännessä kerroksessa sijaitsevan kotinsa parvekkeella seistessään yläkerroksista lähetetyn roskapussin päälleen. Mutta myös haju on paha, varsinkin kesäaikaan. Jos käytävien lattioita pestään, seiniä ei varmasti koskaan. Mistä hyvästä me maksamme vuokraa, sanokaa se? Entä sitten torakat! Mounia ei saa nukutuksi, kun yön tullen torakkalauma täyttää katon. Hän yrittää kyllä uutterasti hävittää niitä asunnostaan, mutta kahta puolta asuu afrikkalaisia, jotka eivät välitä torakoista tuon taivaallista, eivätkä eväänsä väräytä niitä tappaakseen. Tulos on siis yhtä tyhjän kanssa, myrkytät tai et. Ja mistä otat aina rahat myrkkypulloihin, eivät ne ilmaisia ole nekään.

Zaida sanoo, että pahinta ovat kuitenkin rotat, jotka jyrsivät poikki jopa sähkö- ja puhelinjohdot. Hän parvekkeellaan vilisti eräänä päivänä kolmikymmensenttinen rotta. Valehtelematta! Miten se oli sinne päässyt? Kiivennyt seinää, mitenkäs muuten. Missään et ole turvassa.

Seinäkirjoituksista kukaan ei puhu mitään. Ne eivät heitä liikuta, eiväthän useimmat edes tiedä, mitä niissä lukee. Sen sijaan ulko-ovet pitäisi saada. Nyt kun niitä ei ole, tuuli puhaltaa suoraan käytävään ja rautaovien raoista asuntoihin. Narkomaanit pesivät käytävissä, kun kuka tahansa voi kävellä sisälle taloon. Ehjät postilaatikot eivät myöskään olisi pahitteeksi. Nyt on parasta odottaa postinkantajaa varmistaakseen, että saa kirjeensä, koska rikotuista laatikoista kaikki voidaan varastaa.

Minun on usein keskeytettävä vilkas arabiankielinen ajatustenvaihto päästäkseni kysymyksissä eteenpäin. Missä kaikki tämä edellämainittu häiritsee teitä eniten? Hisseissä, käytävissä, ala-auloissa, viheralueilla vai jossakin muualla? Käytävät, ala-aulat ja hissit saavat tasaisesti ääniä ja niiden lisäksi kellarit. Erityisesti rotat viihtyvät kellareissa. Paperissa mainitun viheralueen muutan sen ääneen lausuessani pihaksi. Ruoho siellä ei juuri kasva eikä vihreää näy. Pihakin saa muutaman äänen, se pitäisi saada siistimmäksi…

…Tämä ei ole ensimmäinen alueesta tehty tutkimus eikä myöskään viimeinen. Kaupunki on ennenkin yrittänyt hävittää rottia ja parantaa hygieniaa. Paikallislehti julisti alkutalvesta, että Bellevuesta on tulossa mallilähiö. Viiden vuoden aikana on saatu aikaan paljon hyvää. Sosiaalikeskuksen työntekijät irvistelevät sitä lukiessaan. He eivät ole samaa mieltä. Niin pitkällä ei olla. Kaikenlaista yritetään, mutta eteneminen tapahtuu etanan vauhtia. Kenelläkään ei ole kiinnostusta sijoittaa alueeseen, jonka lähes kaikki asukkaat ovat ulkomaista alkuperää. Monet ovat ilman oleskelulupia, suurin osa vailla työtä ja kolmasosa asukkaista on alaikäisiä lapsia. JOTKUT KYLLÄ SIJOITTIVAT KERRAN RAHANSA, KUN RAKENSIVAT NÄMÄ TALOT KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN. HEILLÄ MENEE HYVIN. Vaikka mitään ei kohenneta, joka ainoa kolkka näistä kasarmeista on asuttua ja metron läheisyys takaa vuokrien hinnat. Täällä asuu usein jo toinenkin polvi samasta perheestä.”

Pörsti, Sisko. Menolippu Marseilleen, 1991. WSOY.

Käyttäjän HeikkiFossi kuva
Heikki Fossi

Oletko innostunut liiaksi asti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset