Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Thu, 17 Jan 2019 07:34:37 +0200 fi Turvapaikanhakijaa kohdellaan kunniavieraana http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267796-turvapaikanhakijaa-kohdellaan-kunniavieraana <p>Jos suomalainen hankkii itselleen sosiaalietuuksia valehtelemalla, hän saa petostuomion.</p><p>&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakijalla ei ole samaa rehellisyysvelvoitetta, vaan turvapaikanhakija voi huoletta valehdella saadakseen etuuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Sosiaaliturva ja lupaukset helposta elämästä houkuttelevat kehitysmaiden ihmisiä kulkemaan kymmenen turvallisen maan läpi hakemaan Suomesta turvapaikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Perättömiltä huhuilta Suomi voisi leikata siivet. Ongelmana on, että monet lähtömaissa liikkuvat huhut turvapaikanhakijoiden helposta elämästä Suomessa ovat totta.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa ei turvapaikanhakijan omaisuutta edes selvitellä, saati oteta panttina tai kulukorvauksena, vaan viesti hakijoille on heti maahantulosta alkaen se, että suomalaiset kustantavat kaiken.</p><p>&nbsp;</p><p>Keksityistä tapahtumista valehteleminen on turvapaikanhaussa taloudellisesti riskitöntä. Edes vastaanottokeskuksen asumiskuluja, jotka henkilöä kohden ovat vähintään 22 000 euroa vuodessa, ei tarvitse maksaa, vaikka turvapaikkahakemus olisi ilmeisen perusteeton.</p><p>&nbsp;</p><p>Suuri osa turvapaikanhakijoista ei ole täällä muuttamassa omaa arvopohjaansa eikä rakentamassa suomalaisten arvojen mukaista yhteiskuntaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Raiskaus, murha tai edes terrori-isku eivät estä turvapaikan saamista. Turvapaikanhakijat ovatkin merkittävä turvallisuusuhka. Olen esittänyt lakialoitteellani vakaviin rikoksiin syyllistyneiden automaattista karkottamista jo vuonna 2015.</p><p>&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakijoille annetaan erityiskohtelua myös verrattuna työperäisiin maahanmuuttajiin. Työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttu turvapaikanhakijoiden osalta. Turvapaikkaprosessiin hakeva voi pyrkiä tietyn määräajan odoteltuaan kaikkiin töihin ilman saatavuusharkintaa ja täysin laillisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakijana saapuneelle myönnetään myös Suomen kansalaisuus nopeammin kuin työperäiselle maahanmuuttajalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaarana on myös, että helpotettu koulutukseen pääseminen, puutteellinen kielitaito ja kriteerien madaltaminen aiheuttavat vaaratilanteita, kun turvapaikanhakijoina saapuneet työskentelevät vanhusten, lasten ja vammaisten parissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ymmärtääkseni moni turvapaikkaa hakenut tekee pimeitä töitä samaan aikaan kun saa sosiaalitukea.</p><p>&nbsp;</p><p>Useita laittomasti maassa olevia ei saada poistettua maasta, elleivät he suostu ottamaan vastaan tuntuvaa vapaaehtoisen paluun tukea (hyödyketuki on enimmillään 5 000 euroa ja käteistuki 1 500 euroa) ja poistumaan maasta vapaaehtoisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa vallitsee laittomuus ja sekasorto turvapaikka-asioissa. Täällä ei vallitse laki ja järjestys.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos suomalainen hankkii itselleen sosiaalietuuksia valehtelemalla, hän saa petostuomion.

 

Turvapaikanhakijalla ei ole samaa rehellisyysvelvoitetta, vaan turvapaikanhakija voi huoletta valehdella saadakseen etuuksia.

 

Sosiaaliturva ja lupaukset helposta elämästä houkuttelevat kehitysmaiden ihmisiä kulkemaan kymmenen turvallisen maan läpi hakemaan Suomesta turvapaikkaa.

 

Perättömiltä huhuilta Suomi voisi leikata siivet. Ongelmana on, että monet lähtömaissa liikkuvat huhut turvapaikanhakijoiden helposta elämästä Suomessa ovat totta.

 

Suomessa ei turvapaikanhakijan omaisuutta edes selvitellä, saati oteta panttina tai kulukorvauksena, vaan viesti hakijoille on heti maahantulosta alkaen se, että suomalaiset kustantavat kaiken.

 

Keksityistä tapahtumista valehteleminen on turvapaikanhaussa taloudellisesti riskitöntä. Edes vastaanottokeskuksen asumiskuluja, jotka henkilöä kohden ovat vähintään 22 000 euroa vuodessa, ei tarvitse maksaa, vaikka turvapaikkahakemus olisi ilmeisen perusteeton.

 

Suuri osa turvapaikanhakijoista ei ole täällä muuttamassa omaa arvopohjaansa eikä rakentamassa suomalaisten arvojen mukaista yhteiskuntaa.

 

Raiskaus, murha tai edes terrori-isku eivät estä turvapaikan saamista. Turvapaikanhakijat ovatkin merkittävä turvallisuusuhka. Olen esittänyt lakialoitteellani vakaviin rikoksiin syyllistyneiden automaattista karkottamista jo vuonna 2015.

 

Turvapaikanhakijoille annetaan erityiskohtelua myös verrattuna työperäisiin maahanmuuttajiin. Työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttu turvapaikanhakijoiden osalta. Turvapaikkaprosessiin hakeva voi pyrkiä tietyn määräajan odoteltuaan kaikkiin töihin ilman saatavuusharkintaa ja täysin laillisesti.

 

Turvapaikanhakijana saapuneelle myönnetään myös Suomen kansalaisuus nopeammin kuin työperäiselle maahanmuuttajalle.

 

Vaarana on myös, että helpotettu koulutukseen pääseminen, puutteellinen kielitaito ja kriteerien madaltaminen aiheuttavat vaaratilanteita, kun turvapaikanhakijoina saapuneet työskentelevät vanhusten, lasten ja vammaisten parissa.

 

Ymmärtääkseni moni turvapaikkaa hakenut tekee pimeitä töitä samaan aikaan kun saa sosiaalitukea.

 

Useita laittomasti maassa olevia ei saada poistettua maasta, elleivät he suostu ottamaan vastaan tuntuvaa vapaaehtoisen paluun tukea (hyödyketuki on enimmillään 5 000 euroa ja käteistuki 1 500 euroa) ja poistumaan maasta vapaaehtoisesti.

 

Suomessa vallitsee laittomuus ja sekasorto turvapaikka-asioissa. Täällä ei vallitse laki ja järjestys.

]]>
90 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267796-turvapaikanhakijaa-kohdellaan-kunniavieraana#comments Humanitaarinen maahanmuutto Karkotukset Sosiaalietuudet Turvapaikanhakija Työvoiman saatavuusharkinta Thu, 17 Jan 2019 05:34:37 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267796-turvapaikanhakijaa-kohdellaan-kunniavieraana
Miksi vertasin EU:ta Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan? http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265881-miksi-vertasin-euta-neuvostoliittoon-ja-natsi-saksaan <p>&nbsp;</p> <p>Miksi vertasin EU:ta Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kritisoin eduskunnan täysistunnossa Euroopan unionin suuntaa. Kerroin kannattavani Suomen itsenäisyyttä ja sanoin EU-myönteisten federalistien luovan uudenlaista Neuvostoliittoa tai natsi-Saksaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Puheeni haluttiin ymmärtää tahallaan väärin. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) väitti puheeni halventavan holokaustin uhreja.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Väite on naurettava ja sillä yritetään siirtää huomio pois EU:n, Neuvostoliiton ja natsi-Saksan yhtäläisyyksistä. Puheenvuorossani en viitannut holokaustiin. Olen yksi harvoista nykyisistä kansanedustajista, joiden vieraina on jopa eduskunnassa käynyt holokaustista selvinneitä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mainitsen nyt tarkasteltaviksi seuraavia kriteereitä, joiden kautta EU:n vertailu Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan on perusteltua: Yhden näkemyksen esittäminen totuutena opetuksessa ja valtio-omisteisessa mediassa. Nimellinen sananvapaus, todellisuudessa kasvava sensuuri. Tuotetaan propagandaa keksityin termein kuten &rdquo;vihapuhe&rdquo; tai &rdquo;populismi&rdquo;, jotka todellisuudessa tarkoittavat lähinnä järjestelmän vastustamista. Pyrkimys estää ja mustamaalata järjestelmän vastustajat. &nbsp;Keskuskomitean harvainvalta, jossa yhdestä maasta johdetaan järjestelmälle suosiollisten hallitusten vetämiä vasallivaltioita. Järjestelmän suuruudenhulluja visioita ja laajentumispyrkimyksiä. Sokea usko omaan byrokratiaan ja säätelyyn. Massiiviset väestönsiirrot. Näennäisesti menestyvä mutta velkarahaan perustuva valtiontalous. Johtohenkilöitä ei valita vaaleilla, vaan heidät nimitetään eliitin keskuudesta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati täysistunnossa hiljentämistäni ja vei asian eduskunnan puhemiesneuvoston käsittelyyn vaatien minulle rangaistusta. Puhemiesneuvosto on käsitellyt asian, eikä antanut minulle mitään sanktiota.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>(Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 15.12.2018.)</em></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Miksi vertasin EU:ta Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan?

 

Kritisoin eduskunnan täysistunnossa Euroopan unionin suuntaa. Kerroin kannattavani Suomen itsenäisyyttä ja sanoin EU-myönteisten federalistien luovan uudenlaista Neuvostoliittoa tai natsi-Saksaa.

 

Puheeni haluttiin ymmärtää tahallaan väärin. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) väitti puheeni halventavan holokaustin uhreja.

 

Väite on naurettava ja sillä yritetään siirtää huomio pois EU:n, Neuvostoliiton ja natsi-Saksan yhtäläisyyksistä. Puheenvuorossani en viitannut holokaustiin. Olen yksi harvoista nykyisistä kansanedustajista, joiden vieraina on jopa eduskunnassa käynyt holokaustista selvinneitä.

 

Mainitsen nyt tarkasteltaviksi seuraavia kriteereitä, joiden kautta EU:n vertailu Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan on perusteltua: Yhden näkemyksen esittäminen totuutena opetuksessa ja valtio-omisteisessa mediassa. Nimellinen sananvapaus, todellisuudessa kasvava sensuuri. Tuotetaan propagandaa keksityin termein kuten ”vihapuhe” tai ”populismi”, jotka todellisuudessa tarkoittavat lähinnä järjestelmän vastustamista. Pyrkimys estää ja mustamaalata järjestelmän vastustajat.  Keskuskomitean harvainvalta, jossa yhdestä maasta johdetaan järjestelmälle suosiollisten hallitusten vetämiä vasallivaltioita. Järjestelmän suuruudenhulluja visioita ja laajentumispyrkimyksiä. Sokea usko omaan byrokratiaan ja säätelyyn. Massiiviset väestönsiirrot. Näennäisesti menestyvä mutta velkarahaan perustuva valtiontalous. Johtohenkilöitä ei valita vaaleilla, vaan heidät nimitetään eliitin keskuudesta.

 

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati täysistunnossa hiljentämistäni ja vei asian eduskunnan puhemiesneuvoston käsittelyyn vaatien minulle rangaistusta. Puhemiesneuvosto on käsitellyt asian, eikä antanut minulle mitään sanktiota.

 

(Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 15.12.2018.)

 

]]>
179 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265881-miksi-vertasin-euta-neuvostoliittoon-ja-natsi-saksaan#comments Eduskunta Euroopan historia Euroopan unioni Keskusta SDP Sat, 15 Dec 2018 06:13:28 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265881-miksi-vertasin-euta-neuvostoliittoon-ja-natsi-saksaan
Oikeuskansleri: GCM ei sitova http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265658-oikeuskansleri-gcm-ei-sitova <p>Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi tänään ratkaisun kanteluuni siitä, pidetäänkö eduskunnan sivuuttamista maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa YK:n GCM-siirtolaissopimuksessa perustuslain vastaisena. Kantelun voi lukea täältä: <a href="http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta">http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta</a></p><p>&nbsp;</p><p>Kantelu ei valitettavasti menestynyt, eikä oikeuskansleri suositellut asian tuomista eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.&nbsp;Oikeuskansleri ei pitänyt perustuslain vastaisena, että hallitus sitoutuu GCM-sopimukseen ilman koko eduskunnan hyväksyntää. Kansanedustajat eivät päässeet äänestämään asiasta täysistunnossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Asiaa käsiteltiin eduskunnan muutamissa valiokunnissa. Perussuomalaisten ulkoasiainvaliokunnan edustajat esittivät ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa 22.11.2018, että sopimusta ei hyväksytä. Perussuomalaiset hävisivät äänestyksen muille puolueille äänin 11-2 ja jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen (pöytäkirja luettavissa eduskunnan sivuilta tunnuksella UaVP 90/2018 vp).</p><p>&nbsp;</p><p>Prosessi ei ole silti ollut avointa demokratiaa, koska sopimuksen käsittely on tapahtunut salassa suljettujen ovien takana. Suurin osa suomalaisista ei vieläkään tiedä sopimuksesta, sillä asiasta ei ole saanut käydä debattia eduskunnan täysistunnossa, eikä valtamedia ole uutisoinut asiasta paljoakaan. Vähäiset uutiset valtamediassa olivat jälleen pääosin maahanmuuttomyönteisiä, eikä niissä tuotu ilmi massamaahanmuutolle kriittisiä näkemyksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielenkiintoisen GCM-sopimuksen perustuslaillisesta käsittelystä tekee myös se, että tällä kertaa perustuslakiprofessorien kantoja ei kyselty. Perustuslakivaliokunta ei saanut käsitellä asiaa vaan se sivuutettiin yhdessä eduskunnan kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeuskansleri näyttää tukeutuneen ratkaisussaan pitkälti ulkoministeriöstä saamiinsa tietoihin ja päätyy siihen, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Seuraavan hallituksen ei ole pakko noudattaa sopimusta ja se voi halutessaan irtaantua GCM-sopimuksesta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ohessa oikeuskanslerin ratkaisu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>RATKAISU</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Oikeusohjeet</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 93 &sect;:n 1 momentin mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 94 &sect;:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 97 &sect;:n 1 momentin mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Asian arviointi</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 93 ja 94 &sect;:n käsitteitä valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite ei ole perustuslaissa tai muussakaan lainsäädännössä määritelty (ks. UM:n valtiosopimusopas, s. 13). Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 32 ja 33/1980; &rdquo;<em>Wienin yleissopimus</em>&rdquo;) 2 artiklan mukaan &rdquo;valtiosopimus tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen siihen kat&shy;somatta, sisältyykö se yhteen tai kahteen taikka useampaan toisiinsa liittyvään asiakirjaan ja riippumatta siitä käytetystä nimityksestä&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kansainvälisen oikeuden alaisuus merkitsee sitä, että tarkoituksena on tullut olla tarkoitus luoda kansainvälisen oikeuden alaisia velvoitteita. Jos tällaista tarkoitusta ei ole, syntynyt asiakirja ei ole valtiosopimus (Aust, Modern Treaty Law and Practice, Cambridge University Press 2013, s. 17). Asiakirjaan sisältyvän nimenomaisen maininnan sen oikeudellisesta sitomattomuudesta tulisi olla ratkaiseva sen suhteen, mikä asema asiakirjalle on ollut tarkoitus antaa (emt., s. 33).</p><p>&nbsp;</p><p>Myös ulkoministeriön julkaiseman valtiosopimusoppaan mukaan valtiosopimuksen määritelmään sisältyy ajatus siitä, että valtiosopimus luo kansainvälisen oikeuden alaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka sitovat osapuolia kansainvälisen oikeuden subjekteina. Kansainvälisen asiakirjan nimikkeellä ei siis yleensä ole ratkaisevaa merkitystä harkittaessa sitä, onko kysymyksessä valtiosopimus, vaan tämän ratkaisee asiakirjan sisältö ja sen sitovuus ja velvoittavuus.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtiosopimusoppaan mukaan &rdquo;perustuslaissa tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena voidaan pitää vain sopimuksia tai velvoitteita, jotka sitovat Suomea valtiona. Siten esimerkiksi viranomaisten väliset sopimukset, joita ei tehdä hallituksen nimissä ja joissa sovitaan viranomaisten välisen yhteistyön yleisistä toimintalinjoista tai yhteisistä tavoitteista, eivät ole perustuslaissa tarkoitettuja valtiosopimuksia tai muita kansainvälisiä velvoitteita.&rdquo; (s. 14)</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskunnalle annettujen E-kirjeen ja E-jatkokirjeen mukaan kompakti ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä on myös todettavissa itse asiakirjan 7. kohdasta, jonka mukaan &rdquo;tässä globaalissa kompaktissa esitetään oikeudellisesti sitomaton yhteistyökehys [---]&rdquo; (&rdquo;this Global Compact presents a non-legally binding, cooperative framework [---]&rdquo;). Myöskään asiakirjassa pääosin käytetty terminologia ei viittaa kansainvälisoikeudellisesti sitovaksi aiottuun asiakirjaan. Siinä on esimerkiksi käytetty sitoumuksista tai sitoutumisesta pääasiallisesti oikeudellisesti sitomattomille yhteistyöpöytäkirjoille ominaista termiä &rdquo;commitment&rdquo; tai &rdquo;commit&rdquo; valtiosopimuksille ominaisen velvoitetta tarkoittavan termin &rdquo;obligation&rdquo; sijaan (ks. ulkoministeriön julkaisema valtiosopimussanasto).</p><p>&nbsp;</p><p>Joiltakin osin asiakirja sisältää myös ennemmin valtiosopimuksille ominaista terminologiaa, esimerkiksi asiakirjan johdannosta on käytetty englanninkielistä valtiosopimuksille ominaista termiä &rdquo;preamble&rdquo; oikeudellisesti sitomattomille asiakirjoille ominaisen termin &rdquo;introduction&rdquo; sijaan. Tällaiset yksittäiset poikkeukset eivät kuitenkaan anna minulle oikeudellisia perusteita katsoa asiakirjan olevan oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite toisin kuin eduskunnalle annetuissa E- ja E-jatkokirjeessä on katsottu. Kysymyksessä oleva asiakirja on siten ennemminkin oikeudellisesti sitomattomiin yhteistyöpöytäkirjoihin rinnastuva eikä perustuslain 93 ja 94 &sect;:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite. Sillä, että joissain valtioissa valtiosääntö mahdollisesti vaatii tämänkaltaisen asiakirjan käsittelyä parlamentissa, ei ole merkitystä arvioitaessa asiakirjan valmistelua ja käsittelyä Suomen perustuslain vaatimusten kannalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtiosopimusoppaan mukaan tietoja tulisi antaa eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävistä sopimuksista ja yhteisymmärryspöytäkirjoista (s.82). Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota vielä siihen, että käytettävissä olevien tietojen perusteella eduskuntaa on informoitu kompaktista ja sitä koskevasta neuvotteluprosessista. UM:n E-jatkokirjeessä todetaan, että &rdquo;koska kysymys muuttoliikkeestä on poliittisesti tärkeä, valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että eduskunnan suuri valiokunta 15.6.2018 ja 7.9.2018, ulkoasiainvaliokunta 12.6.2018 ja hallintovaliokunta 5.9.2018 käsittelivät kompaktia. Valiokunnilla ei ollut huomauttamista hallituksen kantaan&rdquo;. Kyseisen jatkokirjeen mukaan &rdquo;[---] valtioneuvosto pitää johdonmukaisena sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisena, että Suomi hyväksyy neuvottelutuloksen ja osallistuu korkean tason hallitustenväliseen konferenssiin Marokon Marrakeshissa 10.-12.12.2018. YK:n yleiskokouksessa Suomi äänestää loppuasiakirjan hyväksymisen puolesta&rdquo;. Ulkoasiainvaliokunta on sittemmin ottanut asian käsittelyyn omana asiana O 51/2018 vp ja hyväksynyt 22.11.2018 kannanoton, jonka mukaan &rdquo;ulkoasiainvaliokunta pitää valtioneuvoston toimintalinjaa asiassa perusteltuna&rdquo; (Pöytäkirja UaVP 90/2018 vp).</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä esitetyn perusteella katson, että minulla ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole aihetta epäillä kenenkään valvontavaltaani kuuluvan menetelleen lainvastaisesti, kun kantelujen kohteena olevaa asiakirjaa ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi tai muutoin käsitelty perustuslain 93 ja 94 &sect;:ssä tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena. Kantelut eivät siten anna aihetta toimenpiteisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaukseni toimitetaan tiedoksi ulkoministeriölle.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeuskansleri&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Tuomas Pöysti</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Laura Pyökäri</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi tänään ratkaisun kanteluuni siitä, pidetäänkö eduskunnan sivuuttamista maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa YK:n GCM-siirtolaissopimuksessa perustuslain vastaisena. Kantelun voi lukea täältä: http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta

 

Kantelu ei valitettavasti menestynyt, eikä oikeuskansleri suositellut asian tuomista eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Oikeuskansleri ei pitänyt perustuslain vastaisena, että hallitus sitoutuu GCM-sopimukseen ilman koko eduskunnan hyväksyntää. Kansanedustajat eivät päässeet äänestämään asiasta täysistunnossa.

 

Asiaa käsiteltiin eduskunnan muutamissa valiokunnissa. Perussuomalaisten ulkoasiainvaliokunnan edustajat esittivät ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa 22.11.2018, että sopimusta ei hyväksytä. Perussuomalaiset hävisivät äänestyksen muille puolueille äänin 11-2 ja jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen (pöytäkirja luettavissa eduskunnan sivuilta tunnuksella UaVP 90/2018 vp).

 

Prosessi ei ole silti ollut avointa demokratiaa, koska sopimuksen käsittely on tapahtunut salassa suljettujen ovien takana. Suurin osa suomalaisista ei vieläkään tiedä sopimuksesta, sillä asiasta ei ole saanut käydä debattia eduskunnan täysistunnossa, eikä valtamedia ole uutisoinut asiasta paljoakaan. Vähäiset uutiset valtamediassa olivat jälleen pääosin maahanmuuttomyönteisiä, eikä niissä tuotu ilmi massamaahanmuutolle kriittisiä näkemyksiä.

 

Mielenkiintoisen GCM-sopimuksen perustuslaillisesta käsittelystä tekee myös se, että tällä kertaa perustuslakiprofessorien kantoja ei kyselty. Perustuslakivaliokunta ei saanut käsitellä asiaa vaan se sivuutettiin yhdessä eduskunnan kanssa.

 

Oikeuskansleri näyttää tukeutuneen ratkaisussaan pitkälti ulkoministeriöstä saamiinsa tietoihin ja päätyy siihen, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite.

 

Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin.

 

GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana.

 

Seuraavan hallituksen ei ole pakko noudattaa sopimusta ja se voi halutessaan irtaantua GCM-sopimuksesta.

 

 

 

Ohessa oikeuskanslerin ratkaisu.

 

RATKAISU

 

Oikeusohjeet

 

Perustuslain 93 §:n 1 momentin mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

 

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

 

Perustuslain 97 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

 

Asian arviointi

 

Perustuslain 93 ja 94 §:n käsitteitä valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite ei ole perustuslaissa tai muussakaan lainsäädännössä määritelty (ks. UM:n valtiosopimusopas, s. 13). Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 32 ja 33/1980; ”Wienin yleissopimus”) 2 artiklan mukaan ”valtiosopimus tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen siihen kat­somatta, sisältyykö se yhteen tai kahteen taikka useampaan toisiinsa liittyvään asiakirjaan ja riippumatta siitä käytetystä nimityksestä”.

 

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kansainvälisen oikeuden alaisuus merkitsee sitä, että tarkoituksena on tullut olla tarkoitus luoda kansainvälisen oikeuden alaisia velvoitteita. Jos tällaista tarkoitusta ei ole, syntynyt asiakirja ei ole valtiosopimus (Aust, Modern Treaty Law and Practice, Cambridge University Press 2013, s. 17). Asiakirjaan sisältyvän nimenomaisen maininnan sen oikeudellisesta sitomattomuudesta tulisi olla ratkaiseva sen suhteen, mikä asema asiakirjalle on ollut tarkoitus antaa (emt., s. 33).

 

Myös ulkoministeriön julkaiseman valtiosopimusoppaan mukaan valtiosopimuksen määritelmään sisältyy ajatus siitä, että valtiosopimus luo kansainvälisen oikeuden alaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka sitovat osapuolia kansainvälisen oikeuden subjekteina. Kansainvälisen asiakirjan nimikkeellä ei siis yleensä ole ratkaisevaa merkitystä harkittaessa sitä, onko kysymyksessä valtiosopimus, vaan tämän ratkaisee asiakirjan sisältö ja sen sitovuus ja velvoittavuus.

 

Valtiosopimusoppaan mukaan ”perustuslaissa tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena voidaan pitää vain sopimuksia tai velvoitteita, jotka sitovat Suomea valtiona. Siten esimerkiksi viranomaisten väliset sopimukset, joita ei tehdä hallituksen nimissä ja joissa sovitaan viranomaisten välisen yhteistyön yleisistä toimintalinjoista tai yhteisistä tavoitteista, eivät ole perustuslaissa tarkoitettuja valtiosopimuksia tai muita kansainvälisiä velvoitteita.” (s. 14)

 

Eduskunnalle annettujen E-kirjeen ja E-jatkokirjeen mukaan kompakti ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä on myös todettavissa itse asiakirjan 7. kohdasta, jonka mukaan ”tässä globaalissa kompaktissa esitetään oikeudellisesti sitomaton yhteistyökehys [---]” (”this Global Compact presents a non-legally binding, cooperative framework [---]”). Myöskään asiakirjassa pääosin käytetty terminologia ei viittaa kansainvälisoikeudellisesti sitovaksi aiottuun asiakirjaan. Siinä on esimerkiksi käytetty sitoumuksista tai sitoutumisesta pääasiallisesti oikeudellisesti sitomattomille yhteistyöpöytäkirjoille ominaista termiä ”commitment” tai ”commit” valtiosopimuksille ominaisen velvoitetta tarkoittavan termin ”obligation” sijaan (ks. ulkoministeriön julkaisema valtiosopimussanasto).

 

Joiltakin osin asiakirja sisältää myös ennemmin valtiosopimuksille ominaista terminologiaa, esimerkiksi asiakirjan johdannosta on käytetty englanninkielistä valtiosopimuksille ominaista termiä ”preamble” oikeudellisesti sitomattomille asiakirjoille ominaisen termin ”introduction” sijaan. Tällaiset yksittäiset poikkeukset eivät kuitenkaan anna minulle oikeudellisia perusteita katsoa asiakirjan olevan oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite toisin kuin eduskunnalle annetuissa E- ja E-jatkokirjeessä on katsottu. Kysymyksessä oleva asiakirja on siten ennemminkin oikeudellisesti sitomattomiin yhteistyöpöytäkirjoihin rinnastuva eikä perustuslain 93 ja 94 §:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite. Sillä, että joissain valtioissa valtiosääntö mahdollisesti vaatii tämänkaltaisen asiakirjan käsittelyä parlamentissa, ei ole merkitystä arvioitaessa asiakirjan valmistelua ja käsittelyä Suomen perustuslain vaatimusten kannalta.

 

Valtiosopimusoppaan mukaan tietoja tulisi antaa eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävistä sopimuksista ja yhteisymmärryspöytäkirjoista (s.82). Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota vielä siihen, että käytettävissä olevien tietojen perusteella eduskuntaa on informoitu kompaktista ja sitä koskevasta neuvotteluprosessista. UM:n E-jatkokirjeessä todetaan, että ”koska kysymys muuttoliikkeestä on poliittisesti tärkeä, valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että eduskunnan suuri valiokunta 15.6.2018 ja 7.9.2018, ulkoasiainvaliokunta 12.6.2018 ja hallintovaliokunta 5.9.2018 käsittelivät kompaktia. Valiokunnilla ei ollut huomauttamista hallituksen kantaan”. Kyseisen jatkokirjeen mukaan ”[---] valtioneuvosto pitää johdonmukaisena sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisena, että Suomi hyväksyy neuvottelutuloksen ja osallistuu korkean tason hallitustenväliseen konferenssiin Marokon Marrakeshissa 10.-12.12.2018. YK:n yleiskokouksessa Suomi äänestää loppuasiakirjan hyväksymisen puolesta”. Ulkoasiainvaliokunta on sittemmin ottanut asian käsittelyyn omana asiana O 51/2018 vp ja hyväksynyt 22.11.2018 kannanoton, jonka mukaan ”ulkoasiainvaliokunta pitää valtioneuvoston toimintalinjaa asiassa perusteltuna” (Pöytäkirja UaVP 90/2018 vp).

 

Edellä esitetyn perusteella katson, että minulla ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole aihetta epäillä kenenkään valvontavaltaani kuuluvan menetelleen lainvastaisesti, kun kantelujen kohteena olevaa asiakirjaa ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi tai muutoin käsitelty perustuslain 93 ja 94 §:ssä tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena. Kantelut eivät siten anna aihetta toimenpiteisiin.

 

Vastaukseni toimitetaan tiedoksi ulkoministeriölle.

 

Oikeuskansleri                                                                Tuomas Pöysti

 

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri                                 Laura Pyökäri

 

 

]]>
144 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265658-oikeuskansleri-gcm-ei-sitova#comments GCM-sopimus Hallitsematon maahanmuutto Kansainväliset sopimukset Yhdistyneet Kansakunnat Tue, 11 Dec 2018 13:22:57 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265658-oikeuskansleri-gcm-ei-sitova
Kantelu oikeuskanslerille GCM-sopimuksesta http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta <p>Tein oheisen kantelun oikeuskanslerille eduskunnan sivuuttamisessa maahanmuuttopolitiikassa, kun valtioneuvosto ei perustuslain 94 &sect; vastaisesti ole hankkinut YK:n GCM-siirtolaissopimukseen eduskunnan hyväksyntää.</p><p>Vaikka asia on ollut tiedoksiantona eri valiokunnissa, jossa perussuomalaiset ovat myös vastustaneet sopimusta, sopimukseen liittymiselle&nbsp;ei ole juridisesti olemassa eduskunnan kantaa tai hyväksyntää. Asia olisi tullut tuoda eduskuntaan päätöksentekoasiana. Nyt myös sopimuksesta eduskunnassa käyty vähäinen&nbsp;keskustelu on tapahtunut valiokunnissa suljettujen ovien takana, eikä julkisesti kansan edessä kuten sivistyneeseen demokratiaan kuuluisi.</p><p>Oikeuskansleri valvoo ylimpänä lainvalvojana valtioneuvoston toimintaa ja nähdäkseni jos oikeuskansleri kanteluni johdosta suosittelisi GCM-sopimuksen tuomista eduskunnan päätettäväksi, tulisi pääministeri&nbsp;pääministeri Juha Sipilän noudattaa tätä suositusta.</p><p><strong>Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tai ulkoministeri Timo Soini (sin.) voisivat toki kukin oma-aloitteisesti vielä tässäkin vaiheessa nousta puolustamaan demokratiaa ja esittää&nbsp;asian tuomista eduskunnan päätettäväksi.</strong>&nbsp;Vaikka asia käsiteltäisiin vähintään pääministerin tiedoksiantona, niin eduskunta saisi käydä GCM-sopimuksesta&nbsp;avoimen keskustelun ja päättää hyväksyykö se Suomen littämisen sopimukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>------</p><p><u>Kantelu oikeuskanslerille</u></p><p>Tämä kantelu pyydetään käsittelemään kiireellisesti, koska YK:n GCM-sopimus on tarkoitus vahvistaa 10.joulukuuta, joten eduskunta ehtisi yhä käsitellä asian kiireellisenä.</p><p><strong>Pyydän oikeuskansleria puuttumaan pikaisesti valtioneuvoston perustuslakia rikkovaan toimintaa saattaa Suomi osaksi GCM-sopimusta ilman eduskunnan hyväksyntää. Eduskunnalla ei ole asiaan kantaa. </strong></p><p><strong>Suomen perustuslain 94&sect; mukaan merkitykseltään huomattava sopimus vaatii eduskunnan hyväksynnän. </strong>Sipilän hallituksen ulkoministeriön kansainvälisten yksikön määrittämä linja on ymmärtääkseni ollut, että GCM-sopimus ei ole merkitykseltään huomattava eikä näin ollen vaadi eduskunnan hyväksyntää. Tämä päätös on väärä.</p><p>Sopimus on selvästi perustuslain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään huomattava. Asia olisi tullut saattaa vähintään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.</p><p>Asiantuntijat ovat ymmärtääkseni yhtä mieltä siitä, että sopimus on poliittisesti sitova.</p><p>Muun muassa ulkoministeriössä asiaa valmistellut virkamies Renne Klinge kommentoi YLE:n uutisessa: &rdquo;Kyseessä on poliittinen asiakirja eli YK:n jäsenmaiden toimintaa ohjaava asiakirja.&quot;</p><p>On hyvin erikoista väittää asiakirjan olevan poliittisesti sitova, mutta että se ei muka kuitenkaan johtaisi lakimuutoksiin tai määrittelisi lainsäädäntöä.</p><p>Sopimustekstiin on kirjattu kansallisten lainsäädäntöjen &quot;tarkistaminen&quot;, mikä käytännössä merkitsee muutoksia. YK:n omassa piirissä ollaan eri yhteyksissä korostettu sopimuksen tärkeyttä.</p><p><strong>Perustuslain kannalta on oleellista huomata, että sopimus tuo muutoksia yksilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja että sopimukseen sisältyy faktisia sitoumuksia Suomelle. </strong></p><p>Sopimuksessa määritellään muun muassa (kohta 16) uusi yhteistyökehys ja 23 täytäntöönpantavaa tavoitetta, kuten että &rdquo;turvaudutaan siirtolaisten säilöönottoon ainoastaan viimeisenä keinona&rdquo;. Oleellista ei ole se, mitä mieltä on itse tavoitteiden sisällöstä eli pitääkö niitä hyvinä vai huonoina, vaan oleellista on, että kyseessä on Suomen lainsäädäntöä sitovaa sopimista. Tämä käy selkeästi ilmi kun sopimuksen useissa kohdissa puhutaan sitoumuksista.</p><p>Sopimuksen tavoitteen ja sitoumuksen 5, kohdan 21 g mukaan valtion tulee kehittää humanitääristen viisumien tarjoamista, yksityistä sponsorointia, pääsy koulutukseen lapsille ja tilapäisiä työlupia, jos sopeutuminen lähtömaassa tai paluu sinne ei ole mahdollista. Kohdan 21 i mukaan valtion tulee helpottaa siirtolaisten pääsyä perheenyhdistämismenettelyihin heidän osaamistaidostaan riippumatta. Muuan muassa nämä sitoumukset asettavat selkeästi rajoitteita siihen, mitä Suomi voisi jatkossa omassa ulkomaalaislaissaan säätää.</p><p><strong>Hallitusten ja ministeriöiden virkamiesten julkisuudessa esittämät väitteet siitä, että sopimus ei toisi velvollisuuksia, ovat luonteeltaan poliittisia ja opposition näkökulmien mitätöimiseen pyrkivää vähättelyä. </strong></p><p>Perustuslain arvo ja merkitys ovat vaarassa, jos valtaa pitävät saavat keskenään päättää mikä on perustuslain mukaista. Kysymys sopimuksen tekotavasta olisi ollut aiheellista saattaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.</p><p><strong>Demokratiaan voi olla vakavia vaikutuksia, jos opposition vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan eduskunnan perustuslaillinen päätöksentekovalta sivuuttamalla. </strong>Nyt käsillä oleva eduskunnan sivuuttaminen maahanmuuttopolitiikasta päätettäessä kansainvälisesti sopimalla on myös merkittävä ennakkotapaus Suomessa.</p><p><strong>Asiaa arvioitavassa on pidettävä oleellisena, että useissa muissa EU maissa päädyttiin sopimuksen tuomiseen parlamentin käsittelyyn. </strong>Esimerkiksi uutisointien perusteella Saksassa, Virossa ja Latviassa sopimukseen liittyminen tuotiin parlamentin äänestykseen.</p><p>Sopimuksen merkitystä arvioitavissa on myös huomattava, että siitä ovat irtisanoutuneet myös useat länsimaat, kuten USA, Unkari, Puola, Tsekki, Kroatia, Bulgaria sekä Itävalta. Muun muassa Yhdysvallat katsoi sopimuksen vaarantavan maan<em> suvereniteettiä </em>maahanmuuttopoliittisessa päätöksenteossa. Yhdysvaltalaisten tekemän arvion sivuuttaminen täysin Suomessa ei ole perusteltua.</p><p>Nämä seikat ja muuttuneet olosuhteet itsessään ovat oleellisia ja osoittavat, että sopimusta on pidetty merkitykseltään huomattavana muissa valtioissa. Suomessa tämä arvio on tehty valtioneuvoston toimesta valitettavan kevyin perustein ja sen tekemisessä ovat painoarvoa saaneet pikemminkin poliittiset kuin oikeudelliset perusteet.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingissä 4.12.2018</p><p>&nbsp;</p><p>Ville Tavio</p><p>Kansanedustaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tein oheisen kantelun oikeuskanslerille eduskunnan sivuuttamisessa maahanmuuttopolitiikassa, kun valtioneuvosto ei perustuslain 94 § vastaisesti ole hankkinut YK:n GCM-siirtolaissopimukseen eduskunnan hyväksyntää.

Vaikka asia on ollut tiedoksiantona eri valiokunnissa, jossa perussuomalaiset ovat myös vastustaneet sopimusta, sopimukseen liittymiselle ei ole juridisesti olemassa eduskunnan kantaa tai hyväksyntää. Asia olisi tullut tuoda eduskuntaan päätöksentekoasiana. Nyt myös sopimuksesta eduskunnassa käyty vähäinen keskustelu on tapahtunut valiokunnissa suljettujen ovien takana, eikä julkisesti kansan edessä kuten sivistyneeseen demokratiaan kuuluisi.

Oikeuskansleri valvoo ylimpänä lainvalvojana valtioneuvoston toimintaa ja nähdäkseni jos oikeuskansleri kanteluni johdosta suosittelisi GCM-sopimuksen tuomista eduskunnan päätettäväksi, tulisi pääministeri pääministeri Juha Sipilän noudattaa tätä suositusta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tai ulkoministeri Timo Soini (sin.) voisivat toki kukin oma-aloitteisesti vielä tässäkin vaiheessa nousta puolustamaan demokratiaa ja esittää asian tuomista eduskunnan päätettäväksi. Vaikka asia käsiteltäisiin vähintään pääministerin tiedoksiantona, niin eduskunta saisi käydä GCM-sopimuksesta avoimen keskustelun ja päättää hyväksyykö se Suomen littämisen sopimukseen.

 

------

Kantelu oikeuskanslerille

Tämä kantelu pyydetään käsittelemään kiireellisesti, koska YK:n GCM-sopimus on tarkoitus vahvistaa 10.joulukuuta, joten eduskunta ehtisi yhä käsitellä asian kiireellisenä.

Pyydän oikeuskansleria puuttumaan pikaisesti valtioneuvoston perustuslakia rikkovaan toimintaa saattaa Suomi osaksi GCM-sopimusta ilman eduskunnan hyväksyntää. Eduskunnalla ei ole asiaan kantaa.

Suomen perustuslain 94§ mukaan merkitykseltään huomattava sopimus vaatii eduskunnan hyväksynnän. Sipilän hallituksen ulkoministeriön kansainvälisten yksikön määrittämä linja on ymmärtääkseni ollut, että GCM-sopimus ei ole merkitykseltään huomattava eikä näin ollen vaadi eduskunnan hyväksyntää. Tämä päätös on väärä.

Sopimus on selvästi perustuslain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään huomattava. Asia olisi tullut saattaa vähintään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Asiantuntijat ovat ymmärtääkseni yhtä mieltä siitä, että sopimus on poliittisesti sitova.

Muun muassa ulkoministeriössä asiaa valmistellut virkamies Renne Klinge kommentoi YLE:n uutisessa: ”Kyseessä on poliittinen asiakirja eli YK:n jäsenmaiden toimintaa ohjaava asiakirja."

On hyvin erikoista väittää asiakirjan olevan poliittisesti sitova, mutta että se ei muka kuitenkaan johtaisi lakimuutoksiin tai määrittelisi lainsäädäntöä.

Sopimustekstiin on kirjattu kansallisten lainsäädäntöjen "tarkistaminen", mikä käytännössä merkitsee muutoksia. YK:n omassa piirissä ollaan eri yhteyksissä korostettu sopimuksen tärkeyttä.

Perustuslain kannalta on oleellista huomata, että sopimus tuo muutoksia yksilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja että sopimukseen sisältyy faktisia sitoumuksia Suomelle.

Sopimuksessa määritellään muun muassa (kohta 16) uusi yhteistyökehys ja 23 täytäntöönpantavaa tavoitetta, kuten että ”turvaudutaan siirtolaisten säilöönottoon ainoastaan viimeisenä keinona”. Oleellista ei ole se, mitä mieltä on itse tavoitteiden sisällöstä eli pitääkö niitä hyvinä vai huonoina, vaan oleellista on, että kyseessä on Suomen lainsäädäntöä sitovaa sopimista. Tämä käy selkeästi ilmi kun sopimuksen useissa kohdissa puhutaan sitoumuksista.

Sopimuksen tavoitteen ja sitoumuksen 5, kohdan 21 g mukaan valtion tulee kehittää humanitääristen viisumien tarjoamista, yksityistä sponsorointia, pääsy koulutukseen lapsille ja tilapäisiä työlupia, jos sopeutuminen lähtömaassa tai paluu sinne ei ole mahdollista. Kohdan 21 i mukaan valtion tulee helpottaa siirtolaisten pääsyä perheenyhdistämismenettelyihin heidän osaamistaidostaan riippumatta. Muuan muassa nämä sitoumukset asettavat selkeästi rajoitteita siihen, mitä Suomi voisi jatkossa omassa ulkomaalaislaissaan säätää.

Hallitusten ja ministeriöiden virkamiesten julkisuudessa esittämät väitteet siitä, että sopimus ei toisi velvollisuuksia, ovat luonteeltaan poliittisia ja opposition näkökulmien mitätöimiseen pyrkivää vähättelyä.

Perustuslain arvo ja merkitys ovat vaarassa, jos valtaa pitävät saavat keskenään päättää mikä on perustuslain mukaista. Kysymys sopimuksen tekotavasta olisi ollut aiheellista saattaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Demokratiaan voi olla vakavia vaikutuksia, jos opposition vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan eduskunnan perustuslaillinen päätöksentekovalta sivuuttamalla. Nyt käsillä oleva eduskunnan sivuuttaminen maahanmuuttopolitiikasta päätettäessä kansainvälisesti sopimalla on myös merkittävä ennakkotapaus Suomessa.

Asiaa arvioitavassa on pidettävä oleellisena, että useissa muissa EU maissa päädyttiin sopimuksen tuomiseen parlamentin käsittelyyn. Esimerkiksi uutisointien perusteella Saksassa, Virossa ja Latviassa sopimukseen liittyminen tuotiin parlamentin äänestykseen.

Sopimuksen merkitystä arvioitavissa on myös huomattava, että siitä ovat irtisanoutuneet myös useat länsimaat, kuten USA, Unkari, Puola, Tsekki, Kroatia, Bulgaria sekä Itävalta. Muun muassa Yhdysvallat katsoi sopimuksen vaarantavan maan suvereniteettiä maahanmuuttopoliittisessa päätöksenteossa. Yhdysvaltalaisten tekemän arvion sivuuttaminen täysin Suomessa ei ole perusteltua.

Nämä seikat ja muuttuneet olosuhteet itsessään ovat oleellisia ja osoittavat, että sopimusta on pidetty merkitykseltään huomattavana muissa valtioissa. Suomessa tämä arvio on tehty valtioneuvoston toimesta valitettavan kevyin perustein ja sen tekemisessä ovat painoarvoa saaneet pikemminkin poliittiset kuin oikeudelliset perusteet.

 

Helsingissä 4.12.2018

 

Ville Tavio

Kansanedustaja

 

]]>
44 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta#comments GCM-sopimus Oikeuskansleri Perustuslaki Tue, 04 Dec 2018 11:29:53 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta
Missä valtamedian GCM-uutisointi? http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264904-missa-valtamedian-gcm-uutisointi <p>Valtamedia ei juurikaan uutisoi pääministeri Sipilän hallituksen aikomuksesta viedä Suomi joulukuussa mukaan YK:n uuteen ja merkittävään maahanmuuttopoliittiseen GCM-sopimukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilän hallitus sivuutti eduskunnan päätöksenteon asiassa. Asia ei ole ollut kertaakaan täysistunnon esityslistalla, eikä ole olemassa eduskunnan kantaa GCM-sopimukseen liittymisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vain Perussuomalaiset ovat eduskunnassa nostaneet asian esiin kyselytunnilla ja tehneet lokakuussa toimenpidealoitteen, jotta sopimukseen liittyminen tuotaisiin kiireellisesti eduskunnan päätettäväksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtamediaa tuntuu yhä kiinnostavan uutisoida maahanmuuttopolitiikasta vain yksipuolisen myönteisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Seuraavat maat ovat jäämässä kokonaan GCM-sopimuksen ulkopuolelle: USA, Israel, Unkari, Australia, Itävalta, Puola, Tsekki, Kroatia, Bulgaria ja Slovakia.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi Italia ja Sveitsi jättäytyvät pois Marokossa pidettävästä konferenssista, jossa GCM-sopimusta käsitellään joulukuussa. Italia ja Sveitsi haluavat ensin tuoda asian kansallisen parlamentin käsiteltäväksi. Näin pitäisi Suomessakin toimia.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksei valtamedia uutisoi kansalle näiden useiden maiden pois jäämisestä?</p><p>&nbsp;</p><p>Lue lisää GCM-sopimuksen sisällöstä:</p><p>1. <a href="http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-faktoja-gcm-sopimuksesta">http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-faktoja-gcm-sopimuksesta</a><br />2. <a href="http://riikkapurra.net/2018/11/28/ykn-uusi-maahanmuuttosopimus-gcm-ja-suomi/">http://riikkapurra.net/2018/11/28/ykn-uusi-maahanmuuttosopimus-gcm-ja-suomi/</a><br />3. <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264760-miksi-gcm-pitaa-hylata">http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264760-miksi-gcm-pitaa-hylata</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtamedia ei juurikaan uutisoi pääministeri Sipilän hallituksen aikomuksesta viedä Suomi joulukuussa mukaan YK:n uuteen ja merkittävään maahanmuuttopoliittiseen GCM-sopimukseen.

 

Sipilän hallitus sivuutti eduskunnan päätöksenteon asiassa. Asia ei ole ollut kertaakaan täysistunnon esityslistalla, eikä ole olemassa eduskunnan kantaa GCM-sopimukseen liittymisestä.

 

Vain Perussuomalaiset ovat eduskunnassa nostaneet asian esiin kyselytunnilla ja tehneet lokakuussa toimenpidealoitteen, jotta sopimukseen liittyminen tuotaisiin kiireellisesti eduskunnan päätettäväksi.

 

Valtamediaa tuntuu yhä kiinnostavan uutisoida maahanmuuttopolitiikasta vain yksipuolisen myönteisesti.

 

Seuraavat maat ovat jäämässä kokonaan GCM-sopimuksen ulkopuolelle: USA, Israel, Unkari, Australia, Itävalta, Puola, Tsekki, Kroatia, Bulgaria ja Slovakia.

 

Lisäksi Italia ja Sveitsi jättäytyvät pois Marokossa pidettävästä konferenssista, jossa GCM-sopimusta käsitellään joulukuussa. Italia ja Sveitsi haluavat ensin tuoda asian kansallisen parlamentin käsiteltäväksi. Näin pitäisi Suomessakin toimia.

 

Miksei valtamedia uutisoi kansalle näiden useiden maiden pois jäämisestä?

 

Lue lisää GCM-sopimuksen sisällöstä:

1. http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-faktoja-gcm-sopimuksesta
2. http://riikkapurra.net/2018/11/28/ykn-uusi-maahanmuuttosopimus-gcm-ja-suomi/
3. http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264760-miksi-gcm-pitaa-hylata

 

]]>
57 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264904-missa-valtamedian-gcm-uutisointi#comments GCM-sopimus Pääministeri Sipilän hallitus Valtamedia Yhdistyneet Kansakunnat Thu, 29 Nov 2018 10:08:05 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264904-missa-valtamedian-gcm-uutisointi
Rikolliset ulkomaalaiset kuriin opetusvideoilla? http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264401-rikolliset-ulkomaalaiset-kuriin-opetusvideoilla <p>Turvapaikanhakijoiden rikollisuutta yritetään ehkäistä opetusvideoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Poliisiammattikorkeakoulussa tänä vuonna tehty tutkimus osoittaa, että turvapaikanhakijoiden rikoksissa korostuvat pahoinpitelyt ja uhkailut.</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkijan mukaan turvapaikanhakijoiden tekemien rikosten taustalla on usein kulttuuriin ja uskontoon liittyviä erimielisyyksiä. Pahoinpitelyksi yltynyt tilanne on saattanut alkaa hyvin pienestä kiistasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuodelta 2016 kerätyssä tutkimusaineistossa on epäiltyjen joukossa lukumäärällisesti eniten irakilaisia ja afganistanilaisia. Rikoksia tapahtuu suhteellisen paljon jo vastaanottokeskuksissa, joissa tulijat viettävät aikaa Suomeen saavuttuaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Seksuaalirikoksia oli tutkimusaineistossa 161 ja seksuaalirikoksen uhri oli useimmiten suomalainen nainen. Alaikäisten osuus seksuaalirikosten uhreista oli jopa 46 prosenttia.</p><p>&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakijoiden rikollisuudesta tehty tutkimus on osa hanketta, jossa pyritään edistämään turvapaikanhakijoiden yhteiskuntatietoisuutta opetusvideoilla. Videoiden avulla halutaan hankkeen mukaan ennaltaehkäistä väkivaltaa sekä edistää suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Videoita käsikirjoitetaan tutkimusaineiston pohjalta ja niissä aiotaan mm. opettaa, miten riitatilanteita voisi ratkoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ajatus siitä, että opetusvideoilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa väkivaltaan ja rikollisuuteen, on sinisilmäinen. Sisäministeri Mykkäsen (kok.) hallinnonala lähestyy jo parodiahorisonttia.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen reagointi turvapaikanhakijoiden rikollisuuteen on kautta linjan liian vähäistä. Riittäviä toimia ei ole tehty. Erityisen huolestuttavaa hölmöläisyyttä Suomen politiikassa on se, että törkeänkään rikoksen tekeminen ei välttämättä estä tai peruuta turvapaikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Paras keino ehkäistä turvapaikanhakijoiden rikollisuutta olisi rajoittaa heidän maahanpääsyään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvapaikanhakijoiden rikollisuutta yritetään ehkäistä opetusvideoilla.

 

Poliisiammattikorkeakoulussa tänä vuonna tehty tutkimus osoittaa, että turvapaikanhakijoiden rikoksissa korostuvat pahoinpitelyt ja uhkailut.

 

Tutkijan mukaan turvapaikanhakijoiden tekemien rikosten taustalla on usein kulttuuriin ja uskontoon liittyviä erimielisyyksiä. Pahoinpitelyksi yltynyt tilanne on saattanut alkaa hyvin pienestä kiistasta.

 

Vuodelta 2016 kerätyssä tutkimusaineistossa on epäiltyjen joukossa lukumäärällisesti eniten irakilaisia ja afganistanilaisia. Rikoksia tapahtuu suhteellisen paljon jo vastaanottokeskuksissa, joissa tulijat viettävät aikaa Suomeen saavuttuaan.

 

Seksuaalirikoksia oli tutkimusaineistossa 161 ja seksuaalirikoksen uhri oli useimmiten suomalainen nainen. Alaikäisten osuus seksuaalirikosten uhreista oli jopa 46 prosenttia.

 

Turvapaikanhakijoiden rikollisuudesta tehty tutkimus on osa hanketta, jossa pyritään edistämään turvapaikanhakijoiden yhteiskuntatietoisuutta opetusvideoilla. Videoiden avulla halutaan hankkeen mukaan ennaltaehkäistä väkivaltaa sekä edistää suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Videoita käsikirjoitetaan tutkimusaineiston pohjalta ja niissä aiotaan mm. opettaa, miten riitatilanteita voisi ratkoa.

 

Ajatus siitä, että opetusvideoilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa väkivaltaan ja rikollisuuteen, on sinisilmäinen. Sisäministeri Mykkäsen (kok.) hallinnonala lähestyy jo parodiahorisonttia.

 

Suomen reagointi turvapaikanhakijoiden rikollisuuteen on kautta linjan liian vähäistä. Riittäviä toimia ei ole tehty. Erityisen huolestuttavaa hölmöläisyyttä Suomen politiikassa on se, että törkeänkään rikoksen tekeminen ei välttämättä estä tai peruuta turvapaikkaa.

 

Paras keino ehkäistä turvapaikanhakijoiden rikollisuutta olisi rajoittaa heidän maahanpääsyään.

]]>
21 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264401-rikolliset-ulkomaalaiset-kuriin-opetusvideoilla#comments Pahoinpitelyt Turvapaikanhakijat Uhkailut Mon, 19 Nov 2018 06:23:29 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264401-rikolliset-ulkomaalaiset-kuriin-opetusvideoilla
Faktoja GCM-sopimuksesta http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-faktoja-gcm-sopimuksesta <p>Perussuomalaiset kysyivät puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren johdolla eduskunnan kyselytunnilla eilen 8.11.2018 GCM-sopimuksesta, joka kuuluu ulkoministeri Timo Soinin (sin.) vastuualueelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Käyn yksitellen läpi viisi seikkaa ministeri Soinin eilisissä puheissa:</p><p>&nbsp;</p><p><strong>1)</strong> Soini sivuutti täysin asiassa oleellisimman kysymyksen&nbsp;eli sen, miksei hallitus ole tuomassa GCM-sopimusta eduskunnan täysistuntoon. <strong>Miksei hallitus anna sopimukselle kunnollista eduskuntakäsittelyä?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Olen viime kuussa tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa ehdotin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tuodakseen kiireellisesti GCM-sopimukseen liittymisen eduskunnan päätettäväksi. Aloitteeni voi lukea täältä:<br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_59+2018.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_59+2018.aspx</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>2)</strong> Näin sanoi Soini: &quot;<em>Olen iloinen, että nimenomaan perussuomalaiset ottavat tämän asian esille. Aloitetaan tästä eduskuntakäsittelystä: Se on lähetetty kesäkuussa E-kirjeenä eduskuntaan suureen valiokuntaan, josta se on lähetetty ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Arvoisa edustaja, teidän takananne istuu edustaja [Jani]&nbsp;Mäkelä, joka on ollut käsittelemässä tätä suuressa valiokunnassa. Teidän edessänne istuu hallintovaliokunnan puheenjohtaja [Juho] Eerola, jonka johdolla tätä on käsitelty hallintovaliokunnassa ja yksimielisesti hyväksytty, ei aiheuta toimenpiteitä</em>.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Soinin lauseet ovat tyypillinen esimerkki populismista, jossa luotetaan oletukseen siitä, että kuulija tuskin tuntee tarkasti eduskunnan E-kirjeiden menettelytapoja. E-kirjeet ovat luonteeltaan selvityksiä, joissa oleellista on informaation nopea välittäminen.&nbsp;Valtioneuvoston selvitys muussa kuin eduskunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa (E-kirje) on tavallisesti yksittäisen ministeriön kirje. Ilmaisu &quot;ei aiheuta toimenpiteitä&quot; ei läheskään aina&nbsp;tarkoita E-kirjeiden tapauksessa sitä, että asia olisi lopullisesti käsitelty saati hyväksytty.</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) toikin tämän keskustelussa esiin todetessaan, että &quot;<em>[hallintovaliokunnassa] yksimielisesti päätimme olla ryhtymättä toimenpiteisiin ja etenkään, arvoisa ministeri, tämmöisiin toimenpiteisiin, että Suomi tämän allekirjoittaisi, ei mielestäni pitäisi ryhtyä.</em>&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>On syytä huomata, että asia ja olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet, kun usea merkittävä maa on ilmoittanut jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3)</strong> Soinin jatkovastaus kyselytunnilla kuului: &quot;<em>Tässähän ei ole kysymys sopimuksesta. Tämä on kansainvälisesti neuvoteltu asiakirja.</em>&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>GCM:ssä on kyse sopimuksesta. Englanniksi alkuperäisasiakirjassa käytetään sanaa &quot;compact&quot;, joka on suomeksi sopimus. Suomessa on tässä yhteydessä käytetty myös jostain syystä sivistyssanaa &quot;kompakti&quot;, joka adjektiivina viittaa tiiviiseen tai yhtenäiseen. Suomenkielisissä uutisissakin on käytetty sopimus-sanaa. Kyseessähän on monikansallisesti neuvoteltu valtioiden yhteinen asiakirjalle painettu tahdonilmaisu. Sopimuksia on toki monenlaisia ja niissä voidaan sopia mistä vain ja miten vain ja ne voidaan vahvistaa eri tavoin, mutta ne ovat silti sopimuksia. YK:ssa itse todetaan GCM-sopimusta käsittelevällä verkkosivulla heti alussa: &quot;The global compact for migration is the first, intergovernmentally negotiated <strong>agreement</strong>.&quot; Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kutsui omassa puheenvuorossaan GCM:ää sopimukseksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>4)</strong> Soini sanoi, että sopimusta ei allekirjoiteta: &quot;<em>Väitätte, että sitä ollaan allekirjoittamassa jossakin. Ei sitä olla allekirjoittamassa. Se menee normaalin YK:n menettelytavan mukaan YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmamenettelyllä äänestykseen.</em>&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>GCM käsitellään Marokossa joulukuussa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Sen jälkeen asia on vielä päätöslauselmamenettelyssä YK:n yleiskokouksessa, joka on todennäköisesti tammikuussa. Vaikka Marokossa ei erikseen kerätä allekirjoituksia sopimuspaperiin eri maiden valtuuskunnilta, sopimus tulee silti voimaan. Esimerkiksi kaupassa käydessäsi et allekirjoita sopimuspaperia ostotapahtumasta, mutta raha vaihtaa silti omistajaa laillisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentti Niinistö on lausunut asiasta: &quot;<em>[O]dotan mielenkiinnolla konferenssia, jossa se hyväksytään joulukuussa Marrakechissa.</em>&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>5)</strong> Soini vähätteli asiaa: &quot;<em>[K]ysymys on ohjenuorasta, neuvotellusta asiakirjasta YK:n piirissä</em>.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sopimus on Suomea poliittisesti sitova.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suomen hallitusohjelmakaan ei ole juridisesti suoraan sitova sopimus, mutta kyllä sitä silti aika pitkälti noudatetaan ja se määrää Suomen suunnan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmeisenä tarkoituksena on, että sopimusta noudatetaan, koska mitä järkeä on hyväksyä sellainen sopimus, jota ei aiota noudattaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaiset kysyivät puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren johdolla eduskunnan kyselytunnilla eilen 8.11.2018 GCM-sopimuksesta, joka kuuluu ulkoministeri Timo Soinin (sin.) vastuualueelle.

 

Käyn yksitellen läpi viisi seikkaa ministeri Soinin eilisissä puheissa:

 

1) Soini sivuutti täysin asiassa oleellisimman kysymyksen eli sen, miksei hallitus ole tuomassa GCM-sopimusta eduskunnan täysistuntoon. Miksei hallitus anna sopimukselle kunnollista eduskuntakäsittelyä?

 

Olen viime kuussa tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa ehdotin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tuodakseen kiireellisesti GCM-sopimukseen liittymisen eduskunnan päätettäväksi. Aloitteeni voi lukea täältä:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_59+2018.aspx

 

2) Näin sanoi Soini: "Olen iloinen, että nimenomaan perussuomalaiset ottavat tämän asian esille. Aloitetaan tästä eduskuntakäsittelystä: Se on lähetetty kesäkuussa E-kirjeenä eduskuntaan suureen valiokuntaan, josta se on lähetetty ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Arvoisa edustaja, teidän takananne istuu edustaja [Jani] Mäkelä, joka on ollut käsittelemässä tätä suuressa valiokunnassa. Teidän edessänne istuu hallintovaliokunnan puheenjohtaja [Juho] Eerola, jonka johdolla tätä on käsitelty hallintovaliokunnassa ja yksimielisesti hyväksytty, ei aiheuta toimenpiteitä."

 

Soinin lauseet ovat tyypillinen esimerkki populismista, jossa luotetaan oletukseen siitä, että kuulija tuskin tuntee tarkasti eduskunnan E-kirjeiden menettelytapoja. E-kirjeet ovat luonteeltaan selvityksiä, joissa oleellista on informaation nopea välittäminen. Valtioneuvoston selvitys muussa kuin eduskunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa (E-kirje) on tavallisesti yksittäisen ministeriön kirje. Ilmaisu "ei aiheuta toimenpiteitä" ei läheskään aina tarkoita E-kirjeiden tapauksessa sitä, että asia olisi lopullisesti käsitelty saati hyväksytty.

 

Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) toikin tämän keskustelussa esiin todetessaan, että "[hallintovaliokunnassa] yksimielisesti päätimme olla ryhtymättä toimenpiteisiin ja etenkään, arvoisa ministeri, tämmöisiin toimenpiteisiin, että Suomi tämän allekirjoittaisi, ei mielestäni pitäisi ryhtyä."

 

On syytä huomata, että asia ja olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet, kun usea merkittävä maa on ilmoittanut jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

 

3) Soinin jatkovastaus kyselytunnilla kuului: "Tässähän ei ole kysymys sopimuksesta. Tämä on kansainvälisesti neuvoteltu asiakirja."

 

GCM:ssä on kyse sopimuksesta. Englanniksi alkuperäisasiakirjassa käytetään sanaa "compact", joka on suomeksi sopimus. Suomessa on tässä yhteydessä käytetty myös jostain syystä sivistyssanaa "kompakti", joka adjektiivina viittaa tiiviiseen tai yhtenäiseen. Suomenkielisissä uutisissakin on käytetty sopimus-sanaa. Kyseessähän on monikansallisesti neuvoteltu valtioiden yhteinen asiakirjalle painettu tahdonilmaisu. Sopimuksia on toki monenlaisia ja niissä voidaan sopia mistä vain ja miten vain ja ne voidaan vahvistaa eri tavoin, mutta ne ovat silti sopimuksia. YK:ssa itse todetaan GCM-sopimusta käsittelevällä verkkosivulla heti alussa: "The global compact for migration is the first, intergovernmentally negotiated agreement." Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kutsui omassa puheenvuorossaan GCM:ää sopimukseksi.

 

4) Soini sanoi, että sopimusta ei allekirjoiteta: "Väitätte, että sitä ollaan allekirjoittamassa jossakin. Ei sitä olla allekirjoittamassa. Se menee normaalin YK:n menettelytavan mukaan YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmamenettelyllä äänestykseen."

 

GCM käsitellään Marokossa joulukuussa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Sen jälkeen asia on vielä päätöslauselmamenettelyssä YK:n yleiskokouksessa, joka on todennäköisesti tammikuussa. Vaikka Marokossa ei erikseen kerätä allekirjoituksia sopimuspaperiin eri maiden valtuuskunnilta, sopimus tulee silti voimaan. Esimerkiksi kaupassa käydessäsi et allekirjoita sopimuspaperia ostotapahtumasta, mutta raha vaihtaa silti omistajaa laillisesti.

 

Presidentti Niinistö on lausunut asiasta: "[O]dotan mielenkiinnolla konferenssia, jossa se hyväksytään joulukuussa Marrakechissa."

 

5) Soini vähätteli asiaa: "[K]ysymys on ohjenuorasta, neuvotellusta asiakirjasta YK:n piirissä."

 

Sopimus on Suomea poliittisesti sitova.

 

Suomen hallitusohjelmakaan ei ole juridisesti suoraan sitova sopimus, mutta kyllä sitä silti aika pitkälti noudatetaan ja se määrää Suomen suunnan.

 

Ilmeisenä tarkoituksena on, että sopimusta noudatetaan, koska mitä järkeä on hyväksyä sellainen sopimus, jota ei aiota noudattaa?

]]>
157 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-faktoja-gcm-sopimuksesta#comments Fri, 09 Nov 2018 14:02:22 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-faktoja-gcm-sopimuksesta
Ilmastopopulismin hölynpölyä http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262271-ilmastopopulismin-holynpolya <p>Olen huolissani ilmastonmuutoksesta. En tosin välttämättä sen enempää kuin ydinsodasta tai väestöräjähdyksen aiheuttamasta resurssipulasta, juomaveden puutteesta ja nälänhädästä. Päättäjien pitää suhtautua kaikkiin globaaleihin uhkiin vakavasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Minua häiritseekin tämän vuoksi nyt käynnissä olevassa ilmastonmuutosvouhotuksessa suhteellisuudentajun puuttuminen. Suomen ilmastopäästöt ovat globaalisti pieniä. Lapsia ja nuoria pelotellaan Suomessa silti pian ilmastonmuutoksella samaan tapaan kuin keskiajalla peloteltiin Helvetin tulella.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen kannattaa pyrkiä olemaan päästöjä vastaan kamppailemisessa edelläkävijä, mutta ihan kaikkea ei kannata ilmastonmuutossaarnaajien alttarille uhrata.</p><p>&nbsp;</p><p>Monille vihervasemmistolaisille kyse taitaa olla pitkälti moraalisesta hyvesignaloinnista, jossa ratkaisee pikemminkin saarnaajan paatos kuin tosiasiallinen lopputulema.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmastonmuutoksesta vouhkaavatkin usein eniten ne, jotka hankkivat uuden iPhonen joka vuosi ja uusissa vaatteissaan koreillen lentävät sitten Balille ottamaan Instagram-kuvia. Rescue-koira lennätetään sekin Suomeen Romaniasta. Vaikka nyt kärjistänkin, en ole oikeasti havainnut mitään merkittävää eroa kulutustottumuksissa tai elintavoissa keskivertokansalaisen ja näiden hyvesignaloitsijoiden välillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Se ei tietenkään ole uutta, että vain harva sosialisti elää kuten opettaa. Sosialismin ytimeen kuuluu yksilönvastuun pakoilu ja päätösten ulkoistaminen yhteiskunnalle sekä tietysti syyn vyöryttäminen &quot;pahojen&quot; kapitalistien niskoille (joiden iPhonet silti kelpaavat).</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta mitä sitten tulisi tehdä, jotta lopputulema olisi muutakin kuin tarpeetonta suunsoittoa ja kuluttajien kiusaamista?</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen kannattaa panostaa teknologioiden kehitykseen ja suunnitteluun (kuten <em>clean tech</em>). Suomen ei kannata kytätä autoilijoita tai syyllistää kuluttajia astianpesukoneen käytöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen kannattaa suosia ydinvoimaa, kotimaista teollisuutta ja näyttää suuressa kuvassa esimerkkiä muulle maailmalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kotimainen tuotanto tulee käynnistää uudelleen. Kiinalaiset vaatteet ovat osa ongelmaa. Rouvat saisivat ostaa harvemmin mutta laadukkaampia vaatteita. Viime kädessä ulkomaisille tuotteille täytyy lätkäistä lisää tulleja, vaikka maailmantalouden rattaat tai poliittiset suhteemme Kiinaan siitä kärsisivät.</p><p>&nbsp;</p><p>Väestönkasvu ja sitä siivittävät väestönsiirrot Eurooppaan voivat tulevaisuudessa osoittautua siinä mielessä ilmastonmuutosta oleellisemmaksi globaaliksi uhkaksi, että liikakansoitusta voi olla vaikeampi ratkaista teknologisesti kuin ilmastonmuutosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Väestönkasvu on myös oleellinen osa päästöjen kasvua, joten siitä tulisi puhua aina kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Todellisuudessa samat ihmiset, jotka toitottavat jatkuvasti ilmastonmuutoksesta, toitottavat samaan hengenvetoon Suomen väkiluvun vähenemisestä (joka olisi erinomainen globaali esimerkki hyvin hoidettuna) ja tahtovat kasvattaa Suomen väestöä tänne tehtävin keinotekoisin väestönsiirroin, tehden muualle maailmaan lisää tilaa liikakansoitukselle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen huolissani ilmastonmuutoksesta. En tosin välttämättä sen enempää kuin ydinsodasta tai väestöräjähdyksen aiheuttamasta resurssipulasta, juomaveden puutteesta ja nälänhädästä. Päättäjien pitää suhtautua kaikkiin globaaleihin uhkiin vakavasti.

 

Minua häiritseekin tämän vuoksi nyt käynnissä olevassa ilmastonmuutosvouhotuksessa suhteellisuudentajun puuttuminen. Suomen ilmastopäästöt ovat globaalisti pieniä. Lapsia ja nuoria pelotellaan Suomessa silti pian ilmastonmuutoksella samaan tapaan kuin keskiajalla peloteltiin Helvetin tulella.

 

Suomen kannattaa pyrkiä olemaan päästöjä vastaan kamppailemisessa edelläkävijä, mutta ihan kaikkea ei kannata ilmastonmuutossaarnaajien alttarille uhrata.

 

Monille vihervasemmistolaisille kyse taitaa olla pitkälti moraalisesta hyvesignaloinnista, jossa ratkaisee pikemminkin saarnaajan paatos kuin tosiasiallinen lopputulema.

 

Ilmastonmuutoksesta vouhkaavatkin usein eniten ne, jotka hankkivat uuden iPhonen joka vuosi ja uusissa vaatteissaan koreillen lentävät sitten Balille ottamaan Instagram-kuvia. Rescue-koira lennätetään sekin Suomeen Romaniasta. Vaikka nyt kärjistänkin, en ole oikeasti havainnut mitään merkittävää eroa kulutustottumuksissa tai elintavoissa keskivertokansalaisen ja näiden hyvesignaloitsijoiden välillä.

 

Se ei tietenkään ole uutta, että vain harva sosialisti elää kuten opettaa. Sosialismin ytimeen kuuluu yksilönvastuun pakoilu ja päätösten ulkoistaminen yhteiskunnalle sekä tietysti syyn vyöryttäminen "pahojen" kapitalistien niskoille (joiden iPhonet silti kelpaavat).

 

Mutta mitä sitten tulisi tehdä, jotta lopputulema olisi muutakin kuin tarpeetonta suunsoittoa ja kuluttajien kiusaamista?

 

Suomen kannattaa panostaa teknologioiden kehitykseen ja suunnitteluun (kuten clean tech). Suomen ei kannata kytätä autoilijoita tai syyllistää kuluttajia astianpesukoneen käytöstä.

 

Suomen kannattaa suosia ydinvoimaa, kotimaista teollisuutta ja näyttää suuressa kuvassa esimerkkiä muulle maailmalle.

 

Kotimainen tuotanto tulee käynnistää uudelleen. Kiinalaiset vaatteet ovat osa ongelmaa. Rouvat saisivat ostaa harvemmin mutta laadukkaampia vaatteita. Viime kädessä ulkomaisille tuotteille täytyy lätkäistä lisää tulleja, vaikka maailmantalouden rattaat tai poliittiset suhteemme Kiinaan siitä kärsisivät.

 

Väestönkasvu ja sitä siivittävät väestönsiirrot Eurooppaan voivat tulevaisuudessa osoittautua siinä mielessä ilmastonmuutosta oleellisemmaksi globaaliksi uhkaksi, että liikakansoitusta voi olla vaikeampi ratkaista teknologisesti kuin ilmastonmuutosta.

 

Väestönkasvu on myös oleellinen osa päästöjen kasvua, joten siitä tulisi puhua aina kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Todellisuudessa samat ihmiset, jotka toitottavat jatkuvasti ilmastonmuutoksesta, toitottavat samaan hengenvetoon Suomen väkiluvun vähenemisestä (joka olisi erinomainen globaali esimerkki hyvin hoidettuna) ja tahtovat kasvattaa Suomen väestöä tänne tehtävin keinotekoisin väestönsiirroin, tehden muualle maailmaan lisää tilaa liikakansoitukselle.

]]>
17 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262271-ilmastopopulismin-holynpolya#comments Ilmansaasteet Ilmastonmuutoksen ehkäisy Ilmastonmuutos Väestönkasvu Väestöräjähdys Tue, 09 Oct 2018 07:58:21 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262271-ilmastopopulismin-holynpolya
Yritystuki valui Kiinaan http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261461-yritystuki-valui-kiinaan <p>On surullista, että valtio pääomitti Turun telakan uuteen nousuun ja silti suomalaisten omat laivat rakennetaan nyt kiinalaisella työvoimalla. Ei pitäisi olla sinisilmäinen. Kiinan kommunisteilla on varmasti näppinsä pelissä, sillä Kiina saa suomalaista laivanrakennusteknologiaa ja pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan Suomen laivanrakennusalan kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on maa, joka jakaa miljardeittain yritystukia samaan aikaan kun valtio velkaantuu lähes kahden miljardin euron vuosivauhtia. Tuet tulevat osalle yrityksistä automaattisena rahavirtana, eikä niiden tarkoituksenmukaisuutta juurikaan kyseenalaisteta.</p><p>&nbsp;</p><p>Taloustieteilijät ovat yleisesti samaa mieltä, että merkittävä rahallinen tukeminen luo markkinahäiriön, kun yritykset ovat erilaisissa kilpailuasetelmissa keskenään.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyödyllistäkin yritystukea on silti olemassa. Sitä on talouden rakenteita uudistava tuki, kuten uusien tuotantotapojen tutkimista tukevat varat. Ilman tuotekehitystä Suomi ei voi olla tulevaisuudessa innovaatioiden suurvalta. Innovaatioita hyödyttävää tukea on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan kuitenkin vain 11 prosenttia yritystuista.</p><p>&nbsp;</p><p>Yritystukia tulee katsoa suomalaisen työn kannalta. Suurin ongelma yritystuissa on, että kaikki tuet eivät lisää suomalaisten työpaikkoja, vaan niitä myönnetään erilaisten poliittisten päämäärien vuoksi. Tästä esimerkki on todella kalliit ja kannattamattomat tuulivoimatuet. Yritystukijärjestelmältä on pudonnut pohja, kun rahat valuvat ulkomaisten suuryritysten taskuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen varoittava esimerkki on Viking Line, johon alussa viittasin. Se on suurimpia tuensaajia, mutta silti yhtiön uusi 200 miljoonan arvoinen risteilijä rakennetaan Kiinassa. Laiva olisi voitu rakentaa Rauman telakalla. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä, joten rakentamisaikataulu Turussa olisi vaatinut uudelleenjärjestelyä. Meyer tarjosi kuitenkin rakentamista suomalaisten alihankkijoiden kanssa Saksan telakallaan, joka sekin olisi ollut Kiinaa paljon parempi vaihtoehto.</p><p>&nbsp;</p><p>Täytyy myös ymmärtää, että teollisuuden karkaaminen Kiinaan on ollut ympäristökatastrofi. Kiina käyttää kivihiiltä ja on suurin saastuttaja. Suomalainen työ on ekoteko.</p><p>&nbsp;</p><p>(Julkaistu <em>Turkulaisessa</em> 22.9.2018.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On surullista, että valtio pääomitti Turun telakan uuteen nousuun ja silti suomalaisten omat laivat rakennetaan nyt kiinalaisella työvoimalla. Ei pitäisi olla sinisilmäinen. Kiinan kommunisteilla on varmasti näppinsä pelissä, sillä Kiina saa suomalaista laivanrakennusteknologiaa ja pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan Suomen laivanrakennusalan kanssa.

 

Suomi on maa, joka jakaa miljardeittain yritystukia samaan aikaan kun valtio velkaantuu lähes kahden miljardin euron vuosivauhtia. Tuet tulevat osalle yrityksistä automaattisena rahavirtana, eikä niiden tarkoituksenmukaisuutta juurikaan kyseenalaisteta.

 

Taloustieteilijät ovat yleisesti samaa mieltä, että merkittävä rahallinen tukeminen luo markkinahäiriön, kun yritykset ovat erilaisissa kilpailuasetelmissa keskenään.

 

Hyödyllistäkin yritystukea on silti olemassa. Sitä on talouden rakenteita uudistava tuki, kuten uusien tuotantotapojen tutkimista tukevat varat. Ilman tuotekehitystä Suomi ei voi olla tulevaisuudessa innovaatioiden suurvalta. Innovaatioita hyödyttävää tukea on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan kuitenkin vain 11 prosenttia yritystuista.

 

Yritystukia tulee katsoa suomalaisen työn kannalta. Suurin ongelma yritystuissa on, että kaikki tuet eivät lisää suomalaisten työpaikkoja, vaan niitä myönnetään erilaisten poliittisten päämäärien vuoksi. Tästä esimerkki on todella kalliit ja kannattamattomat tuulivoimatuet. Yritystukijärjestelmältä on pudonnut pohja, kun rahat valuvat ulkomaisten suuryritysten taskuun.

 

Toinen varoittava esimerkki on Viking Line, johon alussa viittasin. Se on suurimpia tuensaajia, mutta silti yhtiön uusi 200 miljoonan arvoinen risteilijä rakennetaan Kiinassa. Laiva olisi voitu rakentaa Rauman telakalla. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä, joten rakentamisaikataulu Turussa olisi vaatinut uudelleenjärjestelyä. Meyer tarjosi kuitenkin rakentamista suomalaisten alihankkijoiden kanssa Saksan telakallaan, joka sekin olisi ollut Kiinaa paljon parempi vaihtoehto.

 

Täytyy myös ymmärtää, että teollisuuden karkaaminen Kiinaan on ollut ympäristökatastrofi. Kiina käyttää kivihiiltä ja on suurin saastuttaja. Suomalainen työ on ekoteko.

 

(Julkaistu Turkulaisessa 22.9.2018.)

]]>
9 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261461-yritystuki-valui-kiinaan#comments Rauman telakka Suomen talous ja työllisyys Teollisuus Turun telakka Yritystuet Mon, 24 Sep 2018 05:24:20 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261461-yritystuki-valui-kiinaan
Sipilän ja Mykkäsen varasuunnitelma irakilaisille http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260977-sipilan-ja-mykkasen-varasuunnitelma-irakilaisille <p>1. Jätin&nbsp;eduskunnassa kirjallisen kysymyksen sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ideoimasta irakilaisten passidelegaatiosta.</p><p>&nbsp;</p><p>2. Pidän erikoisena, että Sipilän hallitus neuvotteli Irakin hallituksen kanssa irakilaisten Suomeen jäämisen keinoista.</p><p>&nbsp;</p><p>3. Hallitus keskittyy vääriin asioihin. Laittomasti saapuneille irakilaisille tarjotaan varasuunnitelma Suomessa pysymiseksi, vaikka pitäisi keskittyä lähettämään heidät takaisin Irakiin.</p><p>&nbsp;</p><p>4. Sipilän hallitus toimii aktiivisesti irakilaisten maahan jäämisen helpottamiseksi, mutta ei vastavuoroisesti edellyttänyt Irakia vastaanottamaan laittomasti Suomessa olevia irakilaisia.</p><p>&nbsp;</p><p>5. Yhtäkään laittomasti Suomeen saapunutta irakilaista ei onnistuta palauttamaan tämän passidelegaation johdosta. Tämä johtuu siitä, että palautussopimusta ei ole saatu aikaiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Laittomasti maassa olevien passittomien ei edellytetä hankkivan passeja. Jos passien saaminen edesauttaisi maasta poistamista, voisi poliisi nähdäkseni hakea passit maasta poistettavien kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>6. Suomessa on yhä voimassa työvoiman saatavuusharkinta, joka merkitsee, ettei yhdenkään EU:n ulkopuolisen ulkomaalaisen tulisi saada työlupia matalapalkka-aloille, ei irakilaisten sen paremmin kuin muiden, koska lain pitäisi olla kaikille sama.</p><p>&nbsp;</p><p>7. Saatavuusharkinnasta on kuitenkin luovuttu turvapaikanhakijoiden osalta. Turvapaikkaprosessiin hakeva pääsee kaikkiin töihin ilman saatavuusharkintaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Työnteko-oikeuden saa kolmen kuukauden päästä, jos on esittänyt voimassaolevan ja aidoksi todetun passin tai muun matkustusasiakirjan viranomaiselle silloin, kun on tehnyt turvapaikkahakemuksen. Raja on kuusi kuukautta, jos turvapaikanhakija ei ole esittänyt matkustusasiakirjaa.</p><p>&nbsp;</p><p>8. Saatavuusharkinnan piiriin kuuluvan työpaikan saanut turvapaikanhakija saa työskennellä ilman työntekijän oleskelulupaa, kunnes hän A) saa turvapaikan, jolloin työskentely saa jatkua, B) saa kielteisen päätöksen, josta seuraa pitkä valituskierre, jolloin työskentely saa jatkua, tai C) saa lopulta kielteisen päätöksen, josta seuraa työperusteinen oleskelulupahakemus, jossa korostetaan sitä, että henkilö on <em>jo työskennellyt Suomessa vuosia</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>Lehtien palstoilta saa kohdan C osalta lukea nyyhkytarinoita siitä, miten Suomi karkottaa jonkun työtä tekevän ulkomaalaisen. Näissä tapauksissa valtamedia maalaa mustavalkoista kuvaa, jossa unohdetaan täysin työskentelyä edellyttänyt tapahtumaketju, jossa oikeuksia väärinkäytetään, jotta saataisiin jäädä maahan.</p><p>&nbsp;</p><p>9. Oikeuden väärinkäytön kielto on Suomessa unohdettu tärkeä laillisuusvaltion periaate.</p><p>&nbsp;</p><p>Rattijuoppokin voi eri syihin vedoten&nbsp;kiistää tekonsa, mutta kun rattijuopumuksesta on tuomittu, on henkilö silloin alun alkaenkin ollut rattijuoppo.</p><p>&nbsp;</p><p>Laittomasti Suomen rajat ylittävä (RL 17:7) taas voi aina nykykäytännön mukaan vedota olevansa turvapaikanhakija, jolloin häntä ei enää tuomita, vaikka myöhemmin todettaisiin, ettei henkilö ole ollut turvapaikan tarpeessa. Objektiivisesti arvioiden valtionrajarikoksen oikeushyvää on kuitenkin loukattu, joten tilanne on loogisesti kestämätön.</p><p>&nbsp;</p><p>10. Mutta miksi Sipilän hallitus pitää tärkeänä, että maassa ilman passia oleskelevat irakilaiset saavat passin?</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilän hallitus tahtoo, että turvapaikkaprosessissa vielä olevat tai kielteisen turvapaikan saaneet saisivatkin työperusteisia oleskelulupia (vaatii passin).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kyseessä on varasuunnitelma irakilaisille. Suomeen&nbsp;tuodaan matalapalkkatyövoimaa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>11. Sipilän hallitus luo ja ylläpitää järjestelmää, joka legitimoi ilman matkustusasiakirjoja tapahtuvaa (laitonta) elintasosiirtolaisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ulkomaalaislain porsaanreikiä perustellaan yhä lähinnä arvopohjaisilla argumenteilla, jotka eivät ole juridisesti johdonmukaisia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lain ja järjestyksen puute houkuttelee jatkossakin nuoria miehiä Lähi-idästä ja Afrikasta saapumaan Suomeen ilman passeja, väärillä nimillä, keksityillä tarinoilla ja kaikkia lain porsaanreikiä käyttäen.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1. Jätin eduskunnassa kirjallisen kysymyksen sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ideoimasta irakilaisten passidelegaatiosta.

 

2. Pidän erikoisena, että Sipilän hallitus neuvotteli Irakin hallituksen kanssa irakilaisten Suomeen jäämisen keinoista.

 

3. Hallitus keskittyy vääriin asioihin. Laittomasti saapuneille irakilaisille tarjotaan varasuunnitelma Suomessa pysymiseksi, vaikka pitäisi keskittyä lähettämään heidät takaisin Irakiin.

 

4. Sipilän hallitus toimii aktiivisesti irakilaisten maahan jäämisen helpottamiseksi, mutta ei vastavuoroisesti edellyttänyt Irakia vastaanottamaan laittomasti Suomessa olevia irakilaisia.

 

5. Yhtäkään laittomasti Suomeen saapunutta irakilaista ei onnistuta palauttamaan tämän passidelegaation johdosta. Tämä johtuu siitä, että palautussopimusta ei ole saatu aikaiseksi.

 

Laittomasti maassa olevien passittomien ei edellytetä hankkivan passeja. Jos passien saaminen edesauttaisi maasta poistamista, voisi poliisi nähdäkseni hakea passit maasta poistettavien kanssa.

 

6. Suomessa on yhä voimassa työvoiman saatavuusharkinta, joka merkitsee, ettei yhdenkään EU:n ulkopuolisen ulkomaalaisen tulisi saada työlupia matalapalkka-aloille, ei irakilaisten sen paremmin kuin muiden, koska lain pitäisi olla kaikille sama.

 

7. Saatavuusharkinnasta on kuitenkin luovuttu turvapaikanhakijoiden osalta. Turvapaikkaprosessiin hakeva pääsee kaikkiin töihin ilman saatavuusharkintaa.

 

Työnteko-oikeuden saa kolmen kuukauden päästä, jos on esittänyt voimassaolevan ja aidoksi todetun passin tai muun matkustusasiakirjan viranomaiselle silloin, kun on tehnyt turvapaikkahakemuksen. Raja on kuusi kuukautta, jos turvapaikanhakija ei ole esittänyt matkustusasiakirjaa.

 

8. Saatavuusharkinnan piiriin kuuluvan työpaikan saanut turvapaikanhakija saa työskennellä ilman työntekijän oleskelulupaa, kunnes hän A) saa turvapaikan, jolloin työskentely saa jatkua, B) saa kielteisen päätöksen, josta seuraa pitkä valituskierre, jolloin työskentely saa jatkua, tai C) saa lopulta kielteisen päätöksen, josta seuraa työperusteinen oleskelulupahakemus, jossa korostetaan sitä, että henkilö on jo työskennellyt Suomessa vuosia.

 

Lehtien palstoilta saa kohdan C osalta lukea nyyhkytarinoita siitä, miten Suomi karkottaa jonkun työtä tekevän ulkomaalaisen. Näissä tapauksissa valtamedia maalaa mustavalkoista kuvaa, jossa unohdetaan täysin työskentelyä edellyttänyt tapahtumaketju, jossa oikeuksia väärinkäytetään, jotta saataisiin jäädä maahan.

 

9. Oikeuden väärinkäytön kielto on Suomessa unohdettu tärkeä laillisuusvaltion periaate.

 

Rattijuoppokin voi eri syihin vedoten kiistää tekonsa, mutta kun rattijuopumuksesta on tuomittu, on henkilö silloin alun alkaenkin ollut rattijuoppo.

 

Laittomasti Suomen rajat ylittävä (RL 17:7) taas voi aina nykykäytännön mukaan vedota olevansa turvapaikanhakija, jolloin häntä ei enää tuomita, vaikka myöhemmin todettaisiin, ettei henkilö ole ollut turvapaikan tarpeessa. Objektiivisesti arvioiden valtionrajarikoksen oikeushyvää on kuitenkin loukattu, joten tilanne on loogisesti kestämätön.

 

10. Mutta miksi Sipilän hallitus pitää tärkeänä, että maassa ilman passia oleskelevat irakilaiset saavat passin?

 

Sipilän hallitus tahtoo, että turvapaikkaprosessissa vielä olevat tai kielteisen turvapaikan saaneet saisivatkin työperusteisia oleskelulupia (vaatii passin).

 

Kyseessä on varasuunnitelma irakilaisille. Suomeen tuodaan matalapalkkatyövoimaa.

 

11. Sipilän hallitus luo ja ylläpitää järjestelmää, joka legitimoi ilman matkustusasiakirjoja tapahtuvaa (laitonta) elintasosiirtolaisuutta.

 

Ulkomaalaislain porsaanreikiä perustellaan yhä lähinnä arvopohjaisilla argumenteilla, jotka eivät ole juridisesti johdonmukaisia.

 

Lain ja järjestyksen puute houkuttelee jatkossakin nuoria miehiä Lähi-idästä ja Afrikasta saapumaan Suomeen ilman passeja, väärillä nimillä, keksityillä tarinoilla ja kaikkia lain porsaanreikiä käyttäen.

]]>
8 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260977-sipilan-ja-mykkasen-varasuunnitelma-irakilaisille#comments Irakilaiset Juha Sipilän hallitus Passit Sisäministeri Kai Mykkänen Turvapaikan hakijat Fri, 14 Sep 2018 09:27:42 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260977-sipilan-ja-mykkasen-varasuunnitelma-irakilaisille