Ville Tavio

Ympäristönsuojelu

Näkökulmia energiatulevaisuudesta

Vaurastumisen ja väestönkasvun seurauksena maailman energiankulutus tulee jatkamaan kasvuaan. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista ilmastopäästöistä pitää päästä pikimmiten eroon. Mistä saamme jatkossa energiaa hyvinvointimme ylläpitämiseksi?

Energiavarannot voidaan jakaa kahteen ryhmään: uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Kuvassa 1 nämä esitetään suhteutettuna maailman energiantarpeeseen. Huomattakoon, että uusiutumattomien energialähteiden - maakaasu, öljy, uraani ja kivihiili - osalta kuva esittää kokonaisvarantoa, uusiutuvien osalta vuosittain uusiutuvaa varantoa.

Helsinkiin Itämeren suojeluohjelma

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat viime vuosina tuntuneet konkreettisella tavalla myös Helsingin ympäristössä.

Vaikutukset koskevat monella tapaa Itämerta, joka on samaan aikaan maailman nuorin ja yksi saastuneimmista meristä. Tänä kesänä suomalaiset joutuivat surullisella tavalla
seuraamaan rantojen peittämää vihreää levälaattaa. Levätilanne oli lähes koko Suomenlahdella mittakaavaltaan niin paha, että se näkyi avaruuteen asti.

Itämeri voi huonosti ihmisen toiminnan takia. Saastumista aiheuttavat rehevöityminen, laivaliikenne ja ilmastonmuutos.

Onko uutisointi Finnpulpin ympäristöystävällisyydestä ollut harhaanjohtavaa?

Onko median uutisointi Finnpulpin sellutehtaan ympäristöystävällisyydestä ollut harhaanjohtavaa?

Gaia* kuumenee – jäähdyttelemmekö kulutustamme?

Euroopassa kärvistellään kohta vuosisadan helteessä. Portugali on saamassa jopa 45-50 asteen rutikuivan lämpöaallon Afrikasta, jossa Algeriassa mitattiin Afrikan ”kaikkien aikojen” lämpöennätys +51,1 astetta Celsius, joka lienee ainakin mittaushistorian suurin luku. Millaista onkaan Afrikassa nyt, meillähän ei olla kuin 30 asteen nurkilla ja vähän yli.

 

Suomi ykkönen sarjassa "vähiten rahaa ympäristönsuojeluun"

Lukuja Eurostatin syövereistä tällä kertaa. En tiedä vaikuttaako Suomen ja Ruotsin peränpitäjän paikkaan se, että maissa on paljon luontoa ja vähän asutusta, jotta mitäs sitä sitten suojelemaan.

Niin sanottu roskakala

Keskiviikkona 16.5.2018 oli Mikkelissä tarjolla ilmaista kalaa. Itse kävin sitä hakemassa omaan pakastimeen. Toivottavasti myöhemminkin hoitokalastettua niin sanottua roskakalaa tarjotaan ihmisille eikä viedä esimerkiksi kompostoitavaksi tai biokaasutettavaksi. Suomessa on paljon sellaisia köyhiä, joille sopisi vähähiilihydraattinen ruokavalio. Valitettavasti proteiini on kaupassa halvimmillaan paljon kalliimpaa kuin hiilihydraatti halvimmillaan. Karjankasvatus rasittaa kovasti ympäristöä, mutta kala soveltuisi kasvatetun lihan korvikkeeksi.

ELY:t kuulevat vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista 8.1.–9.7. ajalla

 

Alla eritellyt Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset pyytävät lausuntoanne asiakirjasta/asiakirjoista "Vaikuta vesiin - vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma maamme vesienhoitoalueilla 2022-2027". Koko Suomen kattavat vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 hyväksyttiin valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa. Nyt vesienhoitosuunnitelmat tarkistetaan hoitokautta 2022–2027 varten.

CETA suojaa ulkomaalaista sijoittajaa - demokratia, ympäristö ja työolot unohtui

Eduskunta käsittelee parhaillaan EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimus CETA:a, joka on kohdannut jo valmisteluvaiheessa voimakasta kritiikkiä erityisesti epädemokraattisena pidetyn investointisuojan osalta. CETA-sopimuksen on arvioitu kaventavan demokratiaa ja hankaloittavan ympäristön ja ihmisten kannalta tärkeän sääntelyn toteuttamista antaessaan ylikansallisille suuryrityksille ja sijoittajille mahdollisuuden haastaa valtioita investointituomioistuimeen, mikäli ne kokevat oikeutensa tulleen loukatuksi.

Ojasta allikkoon!

Vuosikymmeniä sitten tiedemiehet ehdottivat tumman asfaltin sijaan käytettäväksi vaaleampaa, harmaata päällystettä, jotta kaupungit eivät lämpenisi. Miten kävi, säästettiin energiaa jäähdyttämisessä ehkä, mutta jouduttiin lämmittämään enemmän, jolloin entistä enemmän tarvittiin polttoaineita. "Scientists also warn that they get things wrong. About a decade ago, researchers warned that too dark pavement was absorbing too much heat in cities, hiking air conditioning use.

Ii:n sankarikunta

Ii on kymmenen tuhannen asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, Ii- joen varressa, Pohjanlahden rannalla, Oulun ja Kemin välimaastossa.

Ii:n sankarikunta sai mahtavan tunnustuksen, se voitti Euroopan komission RegioStars 2017 -kilpailussa ilmastonmuutos-kategoriassa.

Ii voitti tietenkin kaikki kilpailijansa, mutta viime metreillä loppukirikamppailussa olivat mukana  Pariisi, Torino, Toscana ja Tallinna.  

Onnea Ii ja iiläiset, olette kunniaksi meille kaikille muille, vähemmän sankarillisille suomalaisille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä